Ammattilaisten kaupankäyntistrategiat, osa 1: Trendit ja Momentum-sijoittaminen

Pörssikursseilla on tapana kulkea trendeissä: nousevilla pörssikursseilla on tapana nousta ja laskevilla kursseilla on tapana laskea edelleen. 

Trendi-ilmiö on mielenkiintoinen, sillä niin kutsutuilla tehokkailla markkinoilla tämän kaltaisia ilmiöitä ei pitäisi esiintyä lainkaan. Tehokkailla markkinoilla kaiken olemassa olevan informaation pitäisi näkyä kulloisessakin markkinahinnassa, minkä seurauksena tulevien markkinahintojen ennustamisen pitäisi olla mahdotonta.

Siitä huolimatta kurssien trendinomaiset liikkeet on akateemisissa tutkimuksissa todistettu ilmiö, jota monet ammattimaiset sijoittajat pyrkivät hyödyntämään.

Miten sijoittajat hyödyntävät trendejä?

Markkinoita seuraavat ovat tunteneet trendi-ilmiön jo vuosikymmeniä, ja nykyään lukemattomat hedgerahastot ja treidaajat pyrkivät hyötymään ilmiöstä. Niin kutsuttu momentum-sijoittaminen eli kurssitrendien perusteella ostaminen ja myyminen on yksi tunnetuimpia systemaattisia kaupankäyntistrategioita. 

Osa momentum-sijoittajista on keskittynyt päivän tai sitäkin lyhyemmän aikavälin trendeihin markkinoilla, osa taas keskittyy keskipitkän tai pitkän aikavälin trendeihin esimerkiksi muutaman kuukauden tai vuoden aikajaksoilla. Momentum-sijoittajat toimivat eri aikajaksojen lisäksi myös monilla eri markkinoilla: osakemarkkinoiden lisäksi ilmiö tunnetaan hyvin esimerkiksi korko- ja raaka-ainemarkkinoilla. 

Merkittävä osa momentum-sijoittamisesta tapahtuu nykyään koneellisesti, erilaisten algoritmien toimesta. Momentum-sijoittamiseen erikoistuneiden sijoittajien lisäksi monet muutkin sijoittajat ja treidaajat hyödyntävät trendejä yhtenä osana sijoitusprosessiaan.

Trendien havainnointiin ja mittaamiseen on kehitetty lukuisia erilaisia metodeita. Eräs yksinkertainen tapa tutkia sijoituskohteiden trendejä on katsoa kohteen kurssin tuotto esimerkiksi kuuden tai 12 kuukauden aikaväliltä. Tuoton ollessa plussalla, on osake kyseisellä mittarilla mitattuna nousutrendissä, eli sillä on positiivinen momentum. Kun tuotto edelliseltä ajanjaksolta on miinuksella, on sijoituskohde tuon mittarin mukaan laskutrendissä, eli sillä on negatiivinen momentum.

Toinen varsin yksinkertainen tapa seurata kurssitrendien kehittymistä on niin sanottu liukuva keskiarvo (moving average, MA), esimerkiksi edelliseltä 50 tai 200 kaupankäyntipäivältä. Kun osakekurssi nousee 50 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolelle, on kurssi kyseisen mittarin mukaan nousutrendissä. Vastaavasti kurssin laskiessa kyseisen keskiarvon alle, on kurssi kyseisellä mittarilla laskutrendissä. 

Mandatum Traderissa löydät lukuisia erilaisia liukuvien keskiarvojen mittareita TraderGO- ja TraderPRO-sovelluksista.

image.png

Monet sijoittajat tulkitsevat liukuvia keskiarvoja myös mahdollisina tuki- tai vastustasoina trendeille.

Muistutuksena: trendi-ilmiö perustuu akateemisessa tutkimuksessa suuriin aineistoihin, eikä sen perusteella voi tehdä yksittäistä arvopaperia koskevia sijoitussuosituksia.

Selityksiä markkinoiden trendeille

Markkinoiden trendejä on tutkittu akateemisessa maailmassa ja tutkijat ovat tarjonneet monia erilaisia selityksiä markkinoiden trendinomaisille liikkeille. 

Trendi-ilmiötä on pyritty selittämään esimerkiksi sijoittajien laumakäyttäytymisellä (eng. herding tai herd instinct). Tämän teorian mukaan sijoittajilla on tapana seurata muita: sijoittajat ostavat mieluusti sellaista osaketta, johon muutkin sijoittajat suhtautuvat myönteisesti. Kurssin noustessa yhä useammat sijoittajat kiinnostuvat kyseisestä osakkeesta, mikä taas kasvattaa osakkeen kysyntää ja hillitsee tarjontaa. Näin ilmiö ruokkii itse itseään ja hinta nousee trendinomaisesti, tai päinvastaisessa tilanteessa laskee trendinomaisesti.

Ilmiön selitykseksi on tarjottu myös niin kutsuttua luovutusvaikutusta (eng. disposition effect). Tutkimusten mukaan ihmisten on helpompi myydä sellaisia sijoituksia, joissa he ovat voitolla. Tällöin nouseviin osakekursseihin kohdistuisi laskevia osakekursseja suurempi myyntipaine sijoittajien kotiuttaessa voittojaan. Voittojen kotiuttamisesta johtuva myyntipaine taas hillitsisi osaltaan nousevien osakekurssien nousua, aiheuttaen kursseihin pidempiaikaisia nousutrendejä äkillisten nousupiikkien sijasta. Teoria selittää vastaavasti myös laskevien osakkeiden kurssitrendit: sijoittajat olisivat haluttomia realisoimaan tappiollisia sijoituksiaan, mikä johtaisi trendinomaisiin kurssilaskuihin äkillisten romahdusten sijasta.

Jotkut taas arvelevat hintatrendien olevan seurausta siitä, että sijoittajat yksinkertaisesti reagoivat hitaasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Kun esimerkiksi yhtiö antaa tulosvaroituksen, kestää jonkin aikaa, että kaikki sijoittajat saavat tiedon tulosvaroituksesta saati  ehtivät analysoida uutisen merkitystä. Teorian mukaan osakekursseihin muodostuisi trendejä, kun sijoittajat seuraavien minuuttien, päivien ja jopa kuukausien aikana perehtyvät yhtiön tai markkinoiden tilanteeseen tarkemmin ja tulisivat hiljalleen samaan lopputulokseen yhtiön tilanteesta ja oikeasta osakekurssista.

Muita selityksiä trendeille on haettu esimerkiksi sijoittajien vahvistusharhasta (eng. confirmation bias) ja kalenteri-ilmiöistä (eng. calendar effect). 

Trendeissä tapahtuvat muutokset eivät ole yksinomaan finanssimarkkinoiden ilmiö. Myös reaalitaloudessa monet asiat kehittyvät usein trendinomaisesti: esimerkiksi talouskasvu, lainananto, inflaatio ja työttömyysaste kulkevat usein vuosikausia kestävissä nousu- ja laskusykleissä.

Reaalitalouden positiivinen kehitys heijastuu momentumiin. Kun taloudessa menee hyvin, työllisyystilanne ja siten ihmisten luottamus omaan talouteen on hyvä, mikä lisää uskallusta kuluttaa ja sijoittaa. Tämä näkyy kasvaneena rahavirtana yritysten kassassa. Osa kasvaneesta rahavirrasta käytetään yrityksen omien osakkeiden ostoon, mikä entisestään nostaa kursseja. Samoin kurssien noustessa osakkeita vastaan otettujen lainojen määrä kasvaa, koska osakkeiden vakuusarvo on suurempi ja tämä raha sijoitetaan edelleen pörssiin. Vastaavasti talouden negatiivinen kehitys johtaa päinvastaiseen kehitykseen markkinoilla. Näin ollen reaalitalouden trendit saattavat selittää ainakin osan finanssimarkkinoilla havaituista trendeistä.


Tutustu Ninnin sijoitusstrategiaan

Ninni on hankkinut osakesalkkuunsa lisää hajautusta kilpailun edetessä ja salkun hintaheilunta on ollut kilpailijoista pienintä. Kymmenestä yhtiöstä koostuvan salkun tuotto on noin 0 % 6.11. salkun pääoman ollessa lähes täysin sijoitettuna. Suurimman euromääräisen tuoton on tuonut nykyisistä sijoituksista japanilainen kotitaloustuotteiden ja kulutushyödykkeiden vähittäismyyjä Ryohin Keikaku, Muji, joka avasi Helsinkiin juuri uuden Euroopan lippulaivaliikkeensä. Ninnin suurimman prosentuaalisen tuoton 11,4 % on tuonut heti alussa hankittu suoratoistopalvelu Netflix. Salkun sijoituksista 7/10 on plussalla, ja heikoimmin menestynyt kyytipalveluita tarjoava Über 10,2 % miinuksella tuoden myös euromääräisesti suurimman tappion. Salkun uusin sijoitus on kiinnostava ruotsalainen SaltX Technology, joka on patentoinut suolaan perustuvan lämpöenergian varastointimenetelmän, jonka suuren mittakaavan pilotti on käytössä Vattenfallin Berliinin voimalassa. Kilpailun loppua ajatellen Ninnin hajautetun salkun merkittävä nousu vaatii jo useamman omistuksen samanaikaista arvonnousua, mutta on toisaalta riskittömämpi kuin muilla kilpailijoilla.

Jaa artikkeli