Yksinkertaisimmillaan long/short-strategia voi kohdistua esimerkiksi kahden osakkeen väliseen kurssieroon. Jos kahden yhtiön osakekurssit tai arvostustasot ovat kehittyneet historiallisesti samaa tahtia, mutta korrelaatio kurssien välillä on hetkellisesti vähentynyt, voi sijoittaja pyrkiä hyötymään tilanteesta long/short-strategialla. Jos sijoittaja uskoo osakkeiden arvostustasojen tai kurssikehityksen palaavan lähemmäs toisiaan, voi hän ostaa mielestään alisuoriutunutta osaketta (long) ja vastaavasti myydä lyhyeksi mielestään ylisuoriutunutta osaketta (short). Tällöin sijoittaja hyötyy, jos osakekurssien välinen suhde palautuu ennalleen eli kurssien välille revennyt ero kapenee.

Sijoittajan kannalta ei ole merkitystä, millä tavalla kurssien välinen ero kapenee. Ero voi pienentyä lyhyeksi myydyn kurssin laskiessa, ostetun kurssin noustessa tai kummankin kurssin liikkuessa lähemmäs toisiaan.

Monet ammattisijoittajat suosivat long/short-strategiaa siksi, että strategiaa voi toteuttaa markkinaneutraalisti. Markkinaneutraalius tarkoittaa, että sijoittaja voi hyötyä strategiasta riippumatta yleisestä markkinakehityksestä. Jos sijoittajan positiot kurssinousua (long) ja kurssilaskua (short) ennakoivissa sijoituskohteissa ovat yhtä suuret, on niiden nettomääräinen tuotto nolla niin kauan kuin positiot liikkuvat yhdenmukaisesti. Tällöin sijoittaja altistuu teorian mukaisesti lähinnä yhtiökohtaisille riskeille.

Long/short-strategian menestyksekäs toteuttaminen vaatii sijoittajalta huolellista riskienhallintaa. Sijoittajan on syytä ymmärtää, että lyhyeksi myynti sisältää merkittäviä riskejä. Sijoituskohteiden arvo ja samalla lyhyeksi myyjän tappiot voivat kohota teoriassa äärettömän suuriksi. Näin siksi, että osakekurssien nousulle ei ole ylärajaa, mutta suurin mahdollinen lasku on vain 100 prosenttia.

Lisäksi koko strategia nojaa siihen, että sijoittajan alkuperäinen analyysi on oikea. Jos kurssiero tai jatkaakin leventymistään vastoin sijoittajan odotuksia, kasvavat sijoittajan tappiot nopeasti.

Kuten kaikessa sijoittamisessa, historiallinen kurssikehitys ei ole long/short-strategiassakaan tae tulevista tuotoista. Osakkeiden väliset korrelaatiot eivät aina palaa ennalleen, sillä yhtiöiden välillä on eroja: jotkut yhtiöt suoriutuvat toisia paremmin, jolloin myös niiden osakekurssit saattavat kehittyä kilpailijoita paremmin. Yllättävissä markkinatilanteissa myös markkinoiden kurssiliikkeet saattavat poiketa oletetusta, jolloin houkuttavalta näyttänyt long/short-positio saattaa osoittautua hyvin riskipitoiseksi.