Ammattilaisten kaupankäyntistrategiat, osa 2: Currency carry trade

Yksi valuuttamarkkinoiden tunnetuimmista kaupankäyntistrategioista on niin kutsuttu currency carry trade eli valuutoilla tapahtuva korkoeroihin perustuva kauppa.

Yksinkertaisimmillaan carry tradessa lainataan matalalla korolla ja sijoitetaan varat korkeamman koron kohteisiin. Tyypillisesti strategiassa sijoittaja lainaa rahaa matalan korkotason valuutassa ja konvertoi lainaamansa varat korkeamman korkotason valuuttaan. Varat sijoitetaan korkeampaa korkoa tarjoaviin sijoituskohteisiin, esimerkiksi määräaikaistalletukseen. Laina-ajan lopussa sijoitukset myydään, varat konvertoidaan takaisin lähtövaluuttaan ja maksetaan matalakorkoinen laina korkoineen pois. Sijoittajan tuotto muodostuu lainatun valuutan ja sijoitetun valuutan välisestä korkoerosta sekä sijoitusaikana mahdollisesti tapahtuvista valuuttakurssien liikkeistä.

Esimerkki: Japanin keskuspankin ohjauskorko oli 2019 marraskuussa -0,1 prosenttia ja vastaavasti Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko oli 2,0 prosenttia. Sijoittaja lainaa 1 000 000 dollaria vastaavan summan jenejä saamallaan 0 prosentin korolla ja konvertoi ne dollareiksi, sijoittaen ne edelleen USA:n korkomarkkinalle 2,0 % korolla. Vuoden kuluttua sijoittaja myy sijoituksen ja palauttaa sijoitetutun pääoman sekä sille saadun tuoton, yhteensä 1 020 000, takaisin jeneiksi. Tämän jälkeen sijoittaja maksaa pois 1 000 000 dollaria vastaavan jenimääräisen lainan ja sen korot, yhteensä 1 001 000 dollarin edestä jenejä. Carry traden tuotoksi eli carryksi muodostuu 19 000 dollaria (1,9 prosenttia) olettaen, että valuuttakurssit eivät muutu laina-aikana.

Carry tradessa on kuitenkin riskinsä, sillä sijoittaja altistuu strategiassa valuuttakurssien liikkeille. Sijoittajan kannalta on epäedullista, jos lainatun valuutan kurssi nousee suhteessa sijoitettuun valuuttaan. Myös sijoittajan käyttämä velkavivun koko vaikuttaa riskin määrään. Esimerkin tapauksessa sijoittajan kannalta negatiivinen 1,9 % muutos valuuttaparissa olisi syönyt tuoton kokonaan jo ilman velkavipuakin. Carryssa käytetty velkavipu on tyypillisesti suuri, usein 10-kertainen omaan pääomaan nähden.

Carry trade -strategiassa on syytä huomioida strategian myötäsyklisyys: Monet matalan koron valuutat (esimerkiksi Japanin jeni ja Sveitsin frangi loppuvuodesta 2019) toimivat markkinoilla turvasatamina. Turvasatamavaluutoilla on tapana vahvistua, kun markkinoilla on epävarmuutta. Vastaavasti monet verrattain korkeaa korkoa tarjoavat valuutat esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla ovat volatiileja ja niillä on tapana heikentyä markkinoiden hermoillessa.

Carry trade toimiikin usein parhaiten silloin, kun sijoittajat ovat optimistisia ja esimerkiksi osakemarkkinat ovat nousussa. Vastaavasti epävarmoina aikoina tai sijoittajien panikoidessa carry trade on ainakin historiallisesti ollut vähemmän tuottoisaa. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena monet carry trade -sijoittajat joutuivat vaikeuksiin markkinoiden panikoidessa ja turvasatamavaluuttojen vahvistuessa huomattavasti suhteessa korkeamman koron valuuttoihin.

Käytännössä yksinkertaisin tapa toteuttaa carry trade on ostaa valuuttaparia, jossa lainavaluutan korko on alempi kuin ostettavan valuutan. Perinteisimpiä carry tradessa käytettyjä valuuttapareja ovat Australian dollari / Japanin jeni sekä Uuden-Seelannin dollari / Japanin jeni, joissa valuuttojen välinen korkoero on ollut huomattavan suuri.

Carry tradingissa valuutoilla - kuten kaikessa valuuttakaupassa - sijoittajat seuraavat tyypillisesti tarkkaan makrotaloudessa ja rahapolitiikassa tapahtuvia muutoksia. Monet valuuttamarkkinoilla kauppaa käyvät hyödyntävät sijoitusprosessissaan myös teknistä analyysia.

Carry trade -sijoittajat ovat perinteisen määritelmän mukaan ennemmin sijoittajia kuin lyhytaikaisia treidaajia, sillä carrysta eli korkoerosta hyötyminen vie aikaa. Toisaalta lyhyen aikavälin treidaajankin on syytä ottaa huomioon valuuttojen väliset korkoerot. Jos omistaa valuuttaparia useamman päivän, voi carry toimia joko tuottona tai kuluna, riippuen onko position korkoero positiivinen vai negatiivinen. Valuuttojen lisäksi carry trade -strategiaa voi toteuttaa esimerkiksi osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla.


Kun sijoitusmaailma on mullillaan, voittaako riski vai turvasatama?

Monilla sijoittajilla yksi sijoittamisen peruspilareista on pitkäjänteisyys. Kun sijoitushorisontti on vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä, yksittäisen päivän tuotolla tai päivän sisäisellä vaihtelulla ei yleensä ole suurta merkitystä. Tällöin myös lähtökohdat tehdä sijoitusvalintoja ovat hyvin erilaiset verrattuna siihen, että tavoitteena olisi maksimoida tuotto lyhyellä aikavälillä jotain tiettyä hetkeä varten.

Traderacessa kilpailijoille on annettu poikkeuksellinen haaste: maksimoida alkupääoma tiettyyn hyvin lyhyen aikavälin päässä olevaan hetkeen.

Ilman kristallipalloa isommat voitot lyhyellä aikavälillä vaativat näkemyksellistä riskinottoa, tehokkaan strategian tai hyvää tuuria. Onkin ollut mielenkiintoista seurata kuinka kilpailijat ovat lähteneet tätä haastetta ratkaisemaan. Asettavatko he panoksensa riskillisempiin sijoituskohteisiin suurien voittojen toivossa, uskovatko ennustavansa markkinoiden liikkeet tai tiettyjen yritysten tapahtumat vai jotain ihan muuta?

Jens Kyllönen valikoi kisasalkkuunsa osittain omasta salkustaan tuttuja osakkeita, joiden uskoo nousevan haasteen aikana sekä sijoituskohteita kuten kulta, joka voi tuoda suojaa mahdollista osakemarkkinan laskua vastaan. Jens luottaa vahvaan näkemykseensä tietyistä yrityksistä kuten Kamux ja Incap, ja uskaltaa laskea menestyksensä näiden parin kuukauden aikana pitkälti niiden varaan vältellen samalla turhia kustannuksia kerryttävää liiallista aktiivisuutta. Jens on kilpailun johdossa, mutta salkun kaksi suurinta omistusta ei vielä ole julkaissut Q3-tulostaan.

Jarmo Friman taas tuntuu liikkuvan markkinat edellä nopeastikin, ottaen toisinaan vahvaakin näkemystä yksittäisten toimialojen tai yhtiöiden kehityksestä. Jarmo seuraa markkinoiden tapahtumia ja valitsee sijoituskohteet, joiden arvon uskoo reagoivan tapahtumiin positiivisesti. Salkusta on löytynytkin varsin monipuolisesti ”hakattuja käänneyhtiöitä”, kuten hän niitä itse kutsuu, raaka-aineita kuten uraania, sekä kannabista ja kryptovaluutta Bitcoinia, niin suorina sijoituksina kuin johdannaisinakin. Jarmo ei selvästikään kaihda riskiä ja hänen tuottokuvaajansa on ollutkin kilpailijoista viihdyttävintä seurattavaa, vaikka kärkeen onkin matkaa.

Ninni Myllyoja suunnitteli aluksi sijoittavansa vastuullisuusfokuksella, mutta päätyi lopulta yhtiöihin, jotka kokee tuntevansa: suuryhtiöihin kuten Netflix, Alphabet ja Berkshire Hathaway. Syyksi Ninni kertoo kohteiden vastuullisuuden arvioinnin hankaluuden, mikä on sinänsä harmi, sillä valikoimasta olisi löytynyt esimerkiksi vastuullisia rahastoja ja ETF:iä tai vastuullisen sijoittamisen teeman mukaan poimittuja osakkeita. Toisaalta hän kertoo myös päättäneensä lopulta keskittyä yksittäisiin yrityksiin, mikä tietysti rajaa rahastot ja ETF:t pois. Enimmäkseen suomalaisiin yhtiöihin sijoittaneena kansainvälisten yhtiöiden poimiminen on kuitenkin Ninniltä virkistävä siirtyminen pois omalta mukavuusalueelta.

Ninnin salkku koostuu ainakin kahteen muuhun kilpailijaan verrattuna kohteista, joissa on matalampi riski, paljon seuratuista suuryrityksistä, joiden avulla ei olettaisi tänä lyhyenä aikavälinä tekevän suuria voittoja, mutta toisaalta ei myöskään suuria tappioita. Turvallista, ehkä jopa liiankin kisan voittoa ajatellen. Toisaalta Ninni on ollut kilpailijoista vankimmin plussan puolella.

Kilpailu ajoittuu mielenkiintoiseen markkinaympäristöön: nollakorot, kauppasotauutisointi, Brexit-neuvottelujen nytkähdykset ja yllätyksiä, kuten odotettua negatiivisemmat ISM-luottamusluvut USA:sta. Käynnissä oleva tuloskausi lisää vaikeusastetta entisestään.

Kilpailun jälkimmäisellä puolikkaalla on jännittävää nähdä miten kilpailijoiden tämänhetkiset sijoitukset tuottavat ja miten kilpailijat reagoivat mahdollisiin markkinaympäristön muutoksiin asemoiden salkkujaan samalla kilpailun päätökseen.

Niklas Odenwall
Traderace-tuomariston puheenjohtaja

 

Jaa artikkeli