Tunnetko treidaajat, kontraajat ja holdarit? Markkinoilla liikkuu monenlaisia sijoittajia

Finanssimarkkinoilla liikkuu monenlaisia sijoittajia miljardien pääomia hallinnoivista instituutiosijoittajista aina palkkapäiväänsä odottaviin yksityissijoittajiin ja kaikkea siltä väliltä. Erityyppiset sijoittajat suhtautuvat markkinoihin eri lailla. Osa sijoittajista keskittyy päiväkauppaan, kun taas osa tekee sijoituksia vuosien tai vuosikymmenten aikajänteellä. Osa sijoittajista keskittyy markkinoiden psykologiseen ja ailahtelevaan luonteeseen, osa taas luottaa markkinoiden olevan - ainakin pitkällä aikavälillä - rationaaliset. 

Alla olemme erotelleet erilaisia sijoittajatyyppejä perustuen heidän kaupankäyntisykliinsä ja heidän oletuksestaan muiden markkinatoimijoiden rationaalisuudesta. Huomaathan, että alla esitellyt mallisijoittajat ovat karikatyyreja. Suurin osa sijoittajista on tavalla tai toisella alla olevien mallien välimuotoja. Esimerkiksi moni pitkäaikainen sijoittaja näkee itsensä myös kontraajaksi ja toisaalta moni päiväkauppaa tekevä saattaa pitää toisessa salkussaan pitkäaikaisia sijoituksia.

HFT

High Frequency Trading (HFT) -sijoittajat eli huippunopeaa kauppaa tekevät rahastot ja yhtiöt ovat kasvaneet merkittävästi kokoaan parin viime vuosikymmenen aikana tietokoneiden ja datanvälityksen kehityksen seurauksena. Arvioiden mukaan noin puolet Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kaupankäynnistä tapahtuu HFT-yhtiöiden toimesta. 

Huippunopea kauppa perustuu pääasiassa osto- ja myyntitasojen väliseen eroon, jonka avulla pikakauppias pyrkii jäämään voitolle kaupoistaan. Osakemarkkinoiden lisäksi huippunopeat kaupankävijät operoivat miltei kaikilla muillakin likvideillä markkinoilla, korkomarkkinoista aina futuureihin ja optiomarkkinoihin.

Pikakauppiaat suhtautuvat muiden sijoittajien rationaalisuuteen varsin välinpitämättömästi. Pikakauppaa tekevien ensisijainen intressi on, että kauppaa tehdään mahdollisimman paljon. Toisaalta pikakauppiaat hyötyvät, mitä isompi on osto- ja myyntihinnan välinen ero, ja tuo ero kasvaa tyypillisesti silloin, kun markkinoilla on paljon kurssiheiluntaa.

Käytännössä kaikki pikakaupat tehdään koneellisesti, minkä johdosta yksityissijoittajan mahdollisuudet kilpailla nopeudessa HFT-sijoittajia vastaan ovat rajalliset.

Päiväkauppiaat

Päiväkauppiaat seuraavat tarkasti markkinoiden ja yksittäisten arvopaperien kurssikehitystä sekä markkinatunnelmaa. Apuvälineinä päiväkauppiaat käyttävät usein niin kutsuttua teknistä analyysia, jonka avulla he pyrkivät tunnistamaan erilaisia säännönmukaisuuksia markkinoiden liikkeissä ja siten ajoittamaan kauppansa oikein. Monet päiväkauppiaat seuraavat esimerkiksi kurssitrendejä tietyn aikavälin liukuvien keskiarvojen (moving average) avulla. Myös kurssigraafien muodostamat kuviot ja kaupankäyntimäärät ovat tyypillisiä teknisen analyysin välineitä.

Päiväkauppiaat uskovat markkinoilla olevan jatkuvasti lyhytaikaisia, ennakoitavissa olevia hinnoitteluvirheitä, joista he pyrkivät hyötymään. Monet päiväkauppiaat korostavat markkinoiden psykologista luonnetta ja pyrkivät olemaan askeleen edellä muita markkinatoimijoita sen perusteella. Sen minkä päiväkauppiaat häviävät nopeudessa HFT-kauppiaille, pyrkivät he voittamaan nokkeluudessa.

Tiukan määritelmän mukaan päiväkauppiaat eivät jätä mitään positioita ”auki” yön yli, vaan sulkevat kaikki positionsa ennen markkinoiden sulkeutumista. Näin päiväkauppiaat välttävät riskin siitä, että markkinat liikkuisivat odottamattomasti silloin, kun he itse eivät pysty tekemään kauppaa.

Swing Traderit

Osa verrattain lyhytaikaista kauppaa tekevistä treidaajista on erikoistunut päiväkaupan sijasta hieman pidempiin ajanjaksoihin. He tutkailevat markkinoiden kehitystä ennemmin viikkojen tai muutaman kuukauden tähtäimellä, kuin minuuttien, tuntien tai yksittäisten päivien jaksoissa.

Tällaisia sijoittajia kutsutaan Swing Tradereiksi. He seuraavat tarkasti markkinoiden kehitystä ja reagoivat poikkeustilanteisiin, odottamiinsa kurssiliikkeisiin ja mahdollisiin virhehinnoitteluihin markkinoilla. Jos päiväkauppiaat tulkitsevat kurssiliikkeitä liikkeitä paljolti markkinoiden psykologian kautta, tarkkailevat Swing Traderit markkinoita tyypillisesti psykologisten ja rationaalisten toimijoiden sekoituksena. Tällaisen näkemyksen mukaan markkinat ajautuvat hetkellisesti psykologisten tai muiden pakottavien syiden takia virhehinnoitteluihin. Tyypillisesti Swing Trader uskoo kuitenkin, että markkinoiden fundamentteihin nojaava, ”rationaalisempi” puoli korjaa virhehinnoittelut ennemmin tai myöhemmin. On myös mahdollista, että Swing Trader havaitsee markkinoilla jonkinlaisen trendin, jonka uskoo säilyvän muutamista päivistä muutamiin viikkoihin, ja pyrkien hyötymään kyseisestä liikkeestä markkinoilla.

Kontraajat

Kontraaja on eräällä tapaa trendinseuraajan vastakohta. Kun päivä- ja viikkokauppiaat pyrkivät usein peesaamaan markkinoiden yleistä tunnelmaa ja hyötymään kurssitrendeistä, kontraajat taas odottavat markkinoiden virhehinnoittelujen venyvän äärimmilleen, jolloin he ottavat markkinoiden yleisen tunnelman kanssa vastakkaisen näkemyksen.

Jos markkinatunnelma koko taloutta tai yksittäistä arvopaperia kohtaan on kontraajan mielestä liian synkkä, kontraaja ostaa. Jos taas kontraaja näkee markkinatilanteen yltäneen katteettomaan optimisiin, saattaa kontraaja myydä lyhyeksi, odottaen kurssien kääntymistä alaspäin.

Swing Tradereiden tapaan kontraajat näkevät markkinat psykologisten ja rationaalisten tekijöiden sekoituksena: markkinat ajautuvat aika ajoin hetkellisiin virhehinnoitteluihin, mutta hinnat korjaantuvat keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä arvopaperien todellista arvoa vastaavalle tasolle.

Osta ja pidä

Suomessa suurin osa yksityissijoittajista mieltänee itsensä pitkäjänteisiksi sijoittajiksi, tai jopa sen äärimuodoksi, ”osta ja unohda” -filosofian mukaisesti sijoittaviksi.

Pitkäjänteiset sijoittajat korostavat sijoittamisessa usein korkoa korolle –ilmiötä, jonka avulla sijoitettu summa kasvaa vuosittaisen tuoton avulla huomattavan suureksi ajan kuluessa. Osa osta ja pidä-sijoittajista saattaa uskoa markkinoiden täydelliseen tehokkuuteen, jolloin markkinoilla ei olisi havaittavissa virhehinnoitteluita, tai ainakaan niitä ei voisi mitenkään ennustaa. Sijoittajan tehtäväksi jää tällöin määritellä itselleen sopiva riskitaso ja rakentaa salkkunsa sen perusteella.

Mitä pitkäjänteisempi sijoittaja on, sitä vähemmän lyhyen aikavälin kurssiliikkeillä on hänelle merkitystä. Näin ollen pitkän aikavälin sijoittajat eivät tyypillisesti tee sijoituksiaan viimeaikaisten kurssiliikkeiden perusteella, toisin kuin esimerkiksi päiväkauppiaat.


Tutustu Jensin sijoitusstrategiaan

Vauhdikkaan tulosjulkistusviikon päätteeksi Jensin salkun tilanne (25.10.) oli 1 % plussan puolella sijoitusasteen ollessa lähes 100 %. Salkun sijoitukset suurimmasta pienimpään ovat Incap, Kamux, Afarak, kulta-ETF Xetra-Gold ja Vincit. Yhtiöistä vain Vincit on toistaiseksi julkistanut Q3-tuloksensa ja loput julkistavat marraskuun alkupuolella. Vincitin ennusteita vahvempi tulos palautti sijoituksen tuoton lähes 0 prosentin tuntumaan Traderace-haasteen aikana tapahtuneen laskun jälkeen. Salkun kehityksen kannalta suurin merkitys on elektroniikan sopimusvalmista Incapin ja käytettyjen autojen myyntiin erikoistuneen Kamuxin tulevilla tulosjulkistuksilla yhtiöiden muodostaessa yli 60 % salkun kokonaisarvosta. Jensin salkku poikkeaa huomattavasti muista kilpailijoista sisältäen vain suomalaisia yhtiöitä ja on mielenkiintoista nähdä, miten se vaikuttaa asetelmiin kilpailun edetessä.

 

 

 

Jaa artikkeli