Onnea Traderace-kisan voittajalle!
Tuomariston loppukommentit
Tuomariston loppukommentit
Kilpailijoiden strategiat
Ninni oli liikkeellä varovaisin askelin, hän tuntui sisäistäneen buffettmaisen konservatiivisen toimintamallin, jossa riskiä otetaan harkitusti eikä arvokasta rahaa pidä hukata liialliseen riskiottoon. Salkusta löytyikin Buffettin Berkshire Hathawayta sekä lisäksi mm Alphabetia ja Netflixiä sekä muita yksityiseen kulutukseen nojaavia yhtiöitä. Tämä salkku oli kuin valikoima sinkun amerikkalaiskuluttajan nettiselaimeen tallennettuja sivustoja Rakutenista Uberiin.
Ninnin konservatiivinen strategia toi tasaista tuottoa eikä massiivisia tappioita ilmennyt. Hänellä 75% kaupoista oli voitollisia, jolloin pitkän päälle tällä strategialla on mahdollisuus saada sijoitustoiminnassa tuottoja.
Jens otti voimakkaampaa näkemystä sekä myös riskiä sijoitusstrategiassaan. Hän meni Helsingin pörssin pienillä suomalaisyhtiöillä rohkeasti Q3 osavuosikatsausten yli. Tämä strategia sekä antoi että otti, Kamuxista tuli salkun suurin tuotto, kun taas Afarak aiheutti rankan tappion. Kokonaisuutena Kamuxin tuotto kuitenkin ylitti Afarakin tappion. Kaikkiaan Jensin kaupoista 67% olivat voitollisia mikä pitkän päälle pitäisi sijoittajan voitollisena. Vanhan peukalosäännön mukaan osakemarkkinoilla menestyy, jos keskimäärin kaksi kauppaa kolmesta, on voitollisia ja Jensin strategia meni tässä juuri kohdalleen.
Jarmolla kauppoja oli lukumääräisesti runsaammin kuin Ninnillä ja Jensillä. Näennäisesti Jarmo pärjäsi hyvin kun 83% kaupoista oli voitollisia mutta voitot jäivät pieniksi ja tappiot muodostuivat suuriksi. Tällä strategialla ei pitkän päälle pärjää sijoittajana, joko rahat loppuvat kesken tai sitä pitää saada ulkopuolisista lähteistä lisää. Jarmon strategiassa riskiä pitäisi ottaa vähemmän, jos sijoittajana aikoisi pärjätä. Jarmon strategialle tyypillistä oli voimakas volatiliteetti, joka myös kuvasi riskinottoa.
Kaupankäyntiaktiivisuus
Jarmon strategiaan sopi runsaampi kaupankäyntiaktiivisuus, lyhyempi aikaväli, riskiotto ja hektisyys. Ninni edusti taas toista ääripäätä, kun osakkeet on valittu, niiden päällä voidaan istua pidempäänkin ilman tarvetta kaupankäyntiin vain aktiviteetin nostamiseksi. Jensin aktiivisuus asettuu näiden välimaastoon, Kilpailun kesto oli sen verran lyhyt, ettei siinä Ninnin konservatiivisella strategialla olisi juuri ollut järkevää lisätä kaupankäyntiaktiivisuutta vain salkun pyörityksen takia. Vuoden pituisessa kilpailussa myös erot kaupankäyntiaktiivisuudessa sekä aktiivisuuden vaikutuksessa salkun tuottoon esimerkiksi kulujen muodossa olisi voinut nousta jo merkitsevästi esiin. Vertailun vuoksi Ninnillä oli kilpailun aikana 22 kauppaa, Jensillä 27 ja Jarmolla 60 kauppaa. Ninni ja Jens ovat lähellä samaa suuruusluokkaa, kun taas Jarmon aktiivisuus nousee jo eri tasolle.
Salkun koostumus
Kilpailijoiden salkut noudattivat koostumukseltaan varsin hyvin heidän valitsemaansa strategiaa. Salkkujen sisältö oli Ninnillä ja Jensillä ”aivan järkevä” eikä mukana ollut eksoottisia sijoitustuotteita. Jarmo otti riskiä ja haki eksotiikkaa esimerkiksi optioista ja olipa mukana Bitcoiniakin. Tässä en ota kantaa siihen onko Bitcoin valuutta, sijoitustuote vai vedonlyöntikohde, toki siinä saattaa olla vastaajan näkemyksen mukaan näitä kaikkia komponentteja.
Muuta: Kaupankäyntialustat
Ninnin käyttämä kaupankäyntialusta Trader One tuntuu olevan soveliain juuri perinteistä osakepoimijaa varten, joka tekee kauppoja harvakseltaan mutta haluaa seurata kursseja, uutisvirtaa ja markkinoita päivittäin myös mobiilina.
Jarmon Trader Go tarjoaa jo suuremman valikoiman työkaluja ja mahdollistaa aktiivisemman kaupankäynnin mobiilinakin. Kumpikin, niin One kuin Go sopinevat Osakesäästötilin yhteydessä nuorille aktiivisesti markkinoita seuraaville sijoittajille, vaikka kauppoja tehtäisiin harvemmin mutta tuntuma markkinoihin halutaan kuitenkin pitää tiiviinä.
Jensin käyttämä Trader Pro onkin jo ”pelimiehen” työkalu, jota ei ole suunniteltukaan mobiilikäyttäjälle eikä aivan aloittelijalle.
Jensillä oli hyvä ajatus toiminnassa ja varsinkin hyvin ajoitettu Kamux osto oli vaikuttava. Akateeminen kirjallisuus löytää, että osakeostot kannattaa ajoittaa hetkiin, jolloin osakkeessa on myyntipainetta. Jensin Kamux oston ajoitus vaikutti tällä tapaa onnistuneelta. Muutoin kaupankäyntiä saattoi olla ehkä liikaa, kuten Jens itsekin kommentoi, ja ehkä myös huonoa onnea Afarak- ja Incap sijoitusten kohdalla. Pienissä osakkeissa piensijoittajaa vastassa on kyllä usein myös ylivoimaisella tiedolla pelaavia sijoittajia, mikä vaikeuttaa niihin sijoittamista.
Jarmon contrarian-strategia, satsaaminen myyntioptioihin ja kultaan ei monen sijoittajan ihmetykseksi toiminut tänä syksynä. Osakemarkkinat sen kuin puskivat ylös keskuspankkien tukemana. Markkinaralliin on jo pitkään odotettu taukoa, ja Jarmon strategia olisi voinut pienellä onnella olla se voittava. Mutta kun ei. Osakekupla vain paisui koko syksyn ajan ja siksi Jarmon tulos jäi pakkaselle.
Kaikki kilpailijat noudattivat mielekkäitä strategioita - mutta voittajia voi olla vain yksi - ja tällä kertaa se on Ninni. Ninnin sijoitustyyli muistuttaa kärsivällistä laatusijoittamista: kaupankäynti on vähäistä ja sijoitukset tehdään kansainvälisiin laadukkaisiin yrityksiin. Loistava strategia! Hyvä Ninni!
Hassua, että akateemiset tutkimukset ovat usein löytäneet juuri tämän saman tuloksen: keskimäärin naiset voittavat sijoittajina varsinkin nuoret miehet. Akatemiassa tätä selitetään sillä, että nuoret miehet uskovat liikaa kykyihinsä sijoittajana ja siksi ostavat ja myyvät liikaa häviten näin naisille transaktiokulujen verran. Toivoa miehilläkin kyllä on, sillä on löydetty, että miesten sijoitusperformanssi paranee ajan myötä, kun he vanhenevat. Toiseksi on löydetty, että miesten performanssi paranee hyppäyksellä, kun he menevät naimisiin (ja nainen ryhtyy tarkkailemaan heidän sijoitustoimintaansa).
Kilpailun aikajänne oli niin lyhyt, että strategioiden järkevyyden arviointi on vaikeaa. Ninnin strategia oli kenties selkein – sijoittaa Suomen ulkopuolelle, suurimmaksi osaksi jokseenkin vakiintuneihin yrityksiin tyyppiä Netflix, PayPal, Spotify jne. Ninnillä taisi olla vähiten kauppaa, mutta mitäpä siitä, jos osaa tehdä ns. oikeat kaupat – lopullinen tuottohan oli ylivoimainen muihin verrattuna. Myös Jenssiä tarkastelimme hieman yksityiskohtaisemmin. Strategia oli kenties hieman sekavampi kuin Ninnin strategia. Myös käteisen suuri määrä muistaakseni kummastutti minua. Minusta se oli virhe kilpailun kannalta.
Kilpailijoiden kaupankäyntiaktiivisuus ei herättänyt minussa suuria tunteita. Jarmo teki enemmän kauppaa, Ninni vähemmän, Jens siltä väliltä. Kilpailijoiden kaupankäyntifrekvenssit olivat kaikki omalla tavallaan hyviä ottaen huomioon kilpailun lyhyt aikajänne. Mutu-tuntuma on, että kilpailijat olivat johdonmukaisia omille taipumuksilleen treidaajina. Kilpailijat perustelivat joitain kauppojaan blogikirjoituksissaan ja hyvä niin – minusta se oli kilpailun yksi mielenkiintoisimpia osia nähdä, kuinka etukäteen perustellaan ja kuinka jälkeenpäin kävi. Salaisesti toivon, että voisin seurata kilpailijoiden toimintaa vuoden ajan ja systemaattisesti arvioida tuloksia suhteessa johonkin verrokki-indeksiin. Kuka tietää, kuinka kävisi? Miksi Jens osui kultasuoneen Kamuxin osalta, mutta oletettavasti samalla logiikalla löi lapion kiveen Afarakin kohdalla? Mene ja tiedä.
Salkkujen koostumuksista uskon, että kukin salkku heijastaa kyseisen treidaajan mieltymyksiä. Eli varmasti kilpailun näkökulmasta ex-ante juurikin hyvä salkku kullekin kilpailijalle. Lopulta jollain kävi hyvin ja toisella huonosti. Näin sen kai kuuluukin mennä.
Toki sitä voi varsinkin näin jälkikäteen pohtia, että mitä sitä itse olisi tehnyt? Omalla kohdalla veikkaan, että olisin laittanut noin puolet osakkeisiin ja puolet kouralliseen ETF:iä ja toivonut parasta. Olisin ollut varmaan liian passiivinen treidaaja viihteellisyyden näkökulmasta. Mutta kenties tämän takia ja näistä näkökulmista käsin juurikin Ninnin strategia tuntui parhaalta. Ja olihan Ninnin tuotto selvästi yli muiden, jota ei kai sijoittamiskisassa voi sivuuttaa mitenkään.
Kilpailu oli leikkimielinen ja hauska, mutta tietyllä tavalla silti siinä oli tosi kyseessä, koska kyseessä oli ”ihan oikea” raha. Eli takuulla oikean rahan olemassaolo teki sen, että kilpailijoiden valinnat olivat aitoja ja riskitaso järjellinen. Leikkirahalla veikkaan, että riskitasot olisivat olleet korkeampia.
Huomasin kilpailun aikana TraderAcen mainoksia aika monessa paikassa, lehdissä ja Somessa. Osin tietysti kiinnitin ekstra paljon huomiota, koska tässä nyt tavallaan ollaan osallisia. Mutta tämä oli kuitenkin ilahduttava huomata. Lisäksi opin, että Mandatumin kaupankäyntialusta on hyvä. Tämä on arvokas tieto hyvin konkreettisella tasolla. Seuraavan oman sijoitukseni saatan tehdä jollakin Mandatumin alustalla.
Traderace | Jens Kyllönen | Ninni Myllyoja | Jarmo Friman | Lauri Vaittinen