Hinnanerosopimukset ovat monimutkaisia tuotteita ja niihin liittyy vipuvaikutuksesta johtuen merkittävä tappioiden riski.  67 % piensijoittajista jää tappiolle tämän tarjoajan CFD-kaupoissa. Sijoittajan tulee olla hyvin perehtynyt tuotteisiin. Selvitä itsellesi aina ennen sijoituspäätöksen tekoa, ymmärrätkö tuotteen toimintaperiaatteet ja onko sinulla varaa ja valmius ottaa sijoituksesi menettämisen sekä muut tuotteisiin liittyvät riskit. Vivun käyttö voi kasvattaa sijoituksen tuottoa, mutta samalla lisää myös monia sijoituksen riskejä ja sijoittaja voi menettää enemmän kuin sijoitetun pääoman. Artikkeli ei ole, eikä sitä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Jokainen sijoittaja vastaa itse omista sijoituspäätöksistään ja niiden sopivuudesta sijoitustavoitteisiinsa, riskin- ja tappionsietokykyynsä sekä muihin henkilökohtaisiin olosuhteisiinsa nähden. 

Mikä on CFD?

Hinnanerosopimus eli CFD, Contract For Difference, on johdannainen, joka tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden hyötyä kohde-etuuden, kuten osakkeen tai indeksin, hinnanmuutoksista omistamatta itse kohde-etuutta.

CFD:n hinta seuraa tarkasti kohde-etuuden hintaa ja esimerkiksi osake-CFD:n osto- ja myyntitarjoustasot ovat samat kuin kyseisellä osakkeella pörssissä. Ero osakekaupankäyntiin tulee muun muassa siitä, että CFD-kaupankäynti tapahtuu vakuutta vastaan eli sijoittajalla ei tarvitse olla koko osakeposition arvoa vastaavaa summaa kaupankäyntitilillä vaan ainoastaan riittävästi käteisvakuutta kattamaan CFD:n vakuusvaatimukset. Vipuvaikutus muodostuu vakuusvaatimuksen suhteesta position arvoon. Vakuusvaatimukset vaihtelevat eri osakkeiden ja kohde-etuuksien välillä ja ovat yleensä 10-20 % osakkeille ja 5-10 % osakeindekseille.

CFD:n kohde-etuuksia voivat olla esimerkiksi osakkeet kuten Nvidia ja Tesla, osakeindeksit (futuurit) kuten S&P 500 ja EURO STOXX 50, raaka-aineet kuten hopea ja kupari, tai bondit kuten USA:n tai Saksan 10-vuotiset velkakirjat.

Viittaus yksittäiseen yritykseen, arvopaperiin, tuotteeseen, futuuriin, hinnanerosopimukseen tai johdannaiseen ei ole suositus ostaa tai myydä kyseistä yritystä, arvopaperia, tuotetta, futuuria, hinnanerosopimusta tai johdannaista. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta.

Miten CFD-kaupankäynti toimii?

Jos osakekaupankäynti on sinulle tuttua, niin kaupankäynti hinnanerosopimuksilla on lopulta hyvin samankaltaista. Yksinkertaistetusti, tavoitteena on ostaa CFD tiettyyn hintaan ja myydä pois kalliimmalla ja näin hyötyä mahdollisesta kurssinoususta. Shorttauksessa eli lyhyeksimyynnissä tavoite on sama mutta myynti tapahtuu ensin ja osto sulkee position. CFD:llä ei kuitenkaan käydä kauppaa pörssissä kuten osakkeella vaan se on nimensä mukaisesti sopimus kahden osapuolen, ostajan ja myyjän, välillä. CFD-kaupan toinen osapuoli on yleensä välittäjä, esimerkiksi Saxo Bank. Koska CFD:n kaupankäynti ei tapahdu pörssissä, se ei ole standardoitu eli vakioitu johdannainen vaan niin sanottu OTC-johdannainen (Over-The-Counter). Tämän ominaisuuden myötä CFD-kaupankäyntiin liittyy vastapuoliriski eli riski siitä, että CFD:n liikkeeseenlaskija (esimerkiksi Saxo Bank) joutuisi taloudellisiin vaikeuksiin eikä selviytyisi sopimusvelvoitteistaan.  

CFD:n hinta liikkuu, nousee tai laskee sen kohde-etuuden hinnan mukaisesti ja CFD-kauppaa käydään yleensä vakuutta vastaan. Tämä tarkoittaa, että pienellä sijoitetulla summalla on mahdollista ottaa hallintaan suurempi positio ja näin ollen vivuttaa hinnan liikkeitä ja mahdollisesti kasvattaa tuottoja. Vipuvaikutus toimii kuitenkin myös toiseen suuntaan eli sijoittajan näkemyksen ollessa väärä myös hinnan negatiivinen liike on vivutettu ja tappio suurempi. 

Vipuvaikutus

CFD:n avulla sijoittaja voi kasvattaa ostovoimaansa, koska kauppaa käydään vakuutta vastaan. Tämä tarkoittaa, että sijoittajan tulee asettaa vain osa position arvosta vakuudeksi saadakseen koko position hallintaansa. 

Osake-CFD:n kohdalla vipu voi olla esimerkiksi 5x joka tarkoittaa, että vakuusvaatimus on 20 %. Eli avatakseen 100 000 euron arvoisen position sijoittajan tulee asettaa 20 000 euroa kaupan vakuudeksi. Osakeindeksien kohdalla vakuusvaatimus voi olla vain 5 %, eli sijoittajan on mahdollista hyödyntää jopa 20-kertaista vipua. 

On tärkeää kuitenkin muistaa, että vipuvaikutus toimii myös toiseen suuntaan eli näkemyksen ollessa väärä myös tappiot voivat moninkertaistua. 

Kun sijoittaja avaa CFD-position, tulee tällä olla riittävästi vakuutta kattamaan CFD-kaupan vakuusvaatimus (Initial margin). Kun positio on avattu, vakuusvaatimus pienenee hieman ja sovelletaan ns. ylläpitovakuusvaatimusta (Maintenance margin). Tämä käytäntö estää position pakkosulkemisen välittömästi kaupan avaamisen jälkeen, jos sijoittaja yrittäisi käyttää kaiken mahdollisen vivun ja kohde-etuuden hinta liikkuisi heti väärään suuntaan position avaamisen jälkeen. Sijoittajan on kuitenkin tärkeää hallita riskejä. Riskienhallintaa kannataa tehdä monipuolisesti ja eri tapoja käyttäen. Yksi tapa, jolla riskejä voi mahdollisesti hallita on esimerkiksi stop loss-toimeksiantojen käyttäminen. 

Mahdollisuus olla Long tai Short

Ostettaessa osakkeita sijoittaja voi tehdä voittoa vain osakkeen hinnan noustessa. Sen sijaan CFD:llä sijoittajan on mahdollista spekuloida nousevilla tai laskevilla hinnoilla. Longina oleminen tarkoittaa ostamista silloin, kun näkemys on, että hinta nousee. Shorttina oltaessa uskotaan vastaavasti hinnan laskevan.

Jos sijoittaja uskoo, että jonkin yhtiön osake laskee, voi tämä myydä osake-CFD:tä omistamatta sitä etukäteen. Tämä on mahdollista, koska CFD:t ovat johdannaisinstrumentteja eikä sijoittajan siis tarvitse entuudestaan omistaa osaketta tai osake-CFD:tä myydäkseen sen. Tätä kutsutaan shorttaamiseksi (short selling). 

Shorttaajan tarkoituksena on ostaa CFD myöhemmin takaisin matalammalla hinnalla ja tehdä näin voittoa myynti- ja ostohinnan välisellä erolla. Hinnat voivat kuitenkin myös liikkua vastakkaiseen suuntaan, jolloin sijoittaja voi jäädä tappiolle. Vipuvaikutuksesta, vakuusvaatimuksista sekä ns. Gap-riskistä johtuen sijoittaja voi myös menettää enemmän kuin sijoitetun pääoman. 

CFD-kaupankäynnin ominaisuuksia

Pääsy markkinoille ympäri maailman

Jos sijoittaja haluaa spekuloida ja hyödyntää näkemystään finanssimarkkinoilla, pörssilistatut tuotteet kuten osakkeet ja ETF:t eivät ole ainoita vaihtoehtoja. CFD:n kohde-etuuksia ovat osakkeet, ETF:t, osakeindeksit, raaka-aineet, bondit ja optiot.

Laajat kaupankäyntiajat

Osakekaupankäynti on tavallisesti rajattu osakepörssien aukioloaikoihin, jotka ovat Euroopassa yleisimmin 10:00-18:30 Suomen aikaa. Tämän seurauksena osakesijoittajalla on aina merkittävä yön yli- sekä viikonlopun yli -riski markkinoiden ollessa suljettuina. Jos jotakin mullistavaa sattuu markkinoilla niiden ollessa suljettuina, voi seuraukset olla todella ikävät salkussa oleville osakkeille tai ETF:lle. Osake-CFD:llä kauppaa voi käydä samoina aikoina, kuin kyseisillä osakkeilla käydään kauppaa pörsseissä. Esimerkiksi CFD:llä joiden kohde-etuutena on jokin osakeindeksifutuuri, kuten US 30 tai Hong Kong 50, voidaan käydä kauppaa arkisin lähes vuorokauden ympäri. Tämä mahdollistaa sijoitusten suojaamisen tai treidaamisen myös silloin, kun osakepörssit ovat suljettuina. 

Kustannukset

CFD-kaupankäyntiin liittyy kuluja kuten välityspalkkiot eli komissiot ostaessa ja myytäessä sekä spread-kulut, jotka tulee kaikki ottaa huomioon. Lisäksi CFD-position pitämisestä avoinna yön yli peritään rahoituskustannus. Sijoittaja näkee kaikki CFD-kaupankäyntiin liittyvät kustannukset ennen toimeksiannon antamista kaupankäynti-ikkunasta (Trade Ticket). 

Suojaaminen

CFD:tä voidaan käyttää helposti suojaamiseen. Tämä onnistuu esimerkiksi myymällä osake-CFD:tä kun sijoittajan salkusta löytyy jo valmiiksi vastaava long-osakepositio. Sijoittajalla voi olla esimerkiksi pitkäaikainen Nvidia-osakepositio, joka on kehittynyt positiivisesti aikojen kuluessa, ja sijoittaja uskoo, että osakkeen hinta saattaa laskea lähiaikoina hetkellisesti. Pidemmän ajan näkemys on kuitenkin edelleen positiivinen, joten sijoittaja ei halua myydä osakepositiota ja realisoida voittoja sekä niiden verotusta. Tällaisessa tilanteessa sijoittaja voi myydä eli shortata Nvidian osake-CFD:tä vastaavan määrän kuin mitä tällä on osaketta suojautuakseen lyhytaikaiselta hinnan laskulta.  

Tällaisessa suojauksessa osakkeen hinnan laskiessa shortatun osake-CFD:n arvo nousee samassa suhteessa. Kaupankäyntikulut tulevat toki sijoittajan maksettaviksi, mutta silti positio voisi toimia hyvin osakkeen hinnan laskiessa. Sijoittajan tulee sulkea short-positio ostamalla osake-CFD:t takaisin, kun hinnan oletetaan jälleen nousevan. 

Viittaus yksittäiseen yritykseen, arvopaperiin, tuotteeseen, futuuriin, hinnanerosopimukseen tai johdannaiseen ei ole suositus ostaa tai myydä kyseistä yritystä, arvopaperia, tuotetta, futuuria, hinnanerosopimusta tai johdannaista. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. 

Mitä riskejä CFD-kaupankäyntiin liittyy?

On tärkeää huomioida, että CFD:n arvo voi liikkua sekä ylös että alas, kuten osakkeillakin. Koska CFD:llä käydään kauppaa vakuutta vastaan niin tappiot voivat kasvaa suuriksi vipuvaikutuksen myötä. Tilastojen mukaan 67 prosenttia piensijoittajista häviää rahaa käydessään kauppaa CFD:llä Saxo Bankin kautta. CFD-kaupankäynti sisältää isoja riskejä, joten on tärkeää tuntea johdannaisinstrumentit ja niiden riskit ennen niihin sijoittamista. 

Alla kuvattuna joitakin CFD-kaupankäyntiin liittyviä riskejä. Lista ei ole tyhjentävä.

Vastapuoliriski

CFD-kaupankäynti on OTC-kaupankäyntiä (over-the-counter) eli se tapahtuu pörssin ulkopuolella välittäjän (Saxo Bank) kautta. Tämä luo vastapuoliriskin, joka tarkoittaa, että välittäjän ollessa maksukyvytön sijoittajalle saattaa aiheutua tappioita. Tämän vuoksi onkin tärkeää valita tarkkaan välittäjä ja selvittää sen taloudellinen tilanne sekä maine CFD-välittäjänä. Kaikki kaupankäyntialustan CFD:t ovat Saxo Bank A/S:n liikkeeseenlaskemia tuotteita. 

Riski positioiden likvidoinnista

Kun kaupankäyntitilin varat eivät enää riitä kattamaan positioiden vakuusvaatimuksia, välittäjä yleensä sulkee avoimet CFD-positiot. Yleensä välittäjä pyrkii varoittamaan etukäteen hälytyksin, push-ilmoituksin ja sähköpostin avulla ennen kuin vakuusvaatimukset saavuttavat 100 prosentin tason. Tällöin sijoittajalla on vielä aikaa reagoida ja pienentää positioita eli riskejä tai siirtää lisää vakuuksia tilille. Nopeimmissa markkinaliikkeissä tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. 

Yön yli -kulut sekä gap-riski

Osakemarkkinoiden sulkeutumisen jälkeen on mahdollista tulla markkinauutisia, esimerkiksi tulosjulkistuksia, jotka voivat aiheuttaa suuriakin liikkeitä hinnoissa markkinoiden sulkeutumisen ja avautumisen välillä. Tällaiset ”gapit” voivat johtaa suuriin tappioihin, jos markkinaliike on vastakkainen sijoittajan positioiden suunnan kanssa. Gap-riskin myötä sijoittajan on mahdollista hävitä enemmän kuin sijoittamansa pääoman. Lisäksi on hyvä huomioida, että yön yli pidettävistä long-positioista veloitetaan rahoituskustannuksia, kun taas short-positioilla on mahdollista tienata, riippuen käytetystä korosta. Short-positioiden kohdalla veloitetaan kuitenkin mahdollinen lainauskustannus.

Volatiliteettiriski

On mahdollista, että vakuusvaatimuksia muutetaan, jos markkinoilla ilmenee poikkeuksellisen suurta volatiliteettia. 

Muita riskejä voi olla esimerkiksi lainsäädännön muutoksista aiheutuvat riskit sekä sijoittajan ja treidaajan psykologiset riskit. Stop loss -toimeksiantoja suositellaan käytettäväksi käytäessä kauppaa CFD:llä, koska sekä voitot että tappiot voivat moninkertaistua vipuvaikutuksen myötä. 

CFD:n luonteen vuoksi niitä käytetään usein aktiiviseen sijoittamiseen eli treidaamiseen jossa riskienhallinta on erittäin tärkeää. Toisaalta CFD:n avulla voidaan myös suojautua eri kohde-etuuksien hintariskeiltä. CFD-kaupankäyntiin liittyy paljon hyviä puolia, mutta myös riskejä eli on tärkeää opiskella mahdollisimman paljon CFD:n ominaisuuksista sekä käyttäytymisestä ennen kaupankäynnin aloittamista, jotta sijoittaja osaa tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä ja saavuttaa sijoitustavoitteensa. 

Hinnanerosopimukset (Contract For Difference, CFD) ovat monimutkaisia sijoitusinstrumentteja, joihin liittyy vipuvaikutuksesta johtuen merkittävä nopeiden tappioiden riski. Niinpä 67 % piensijoittajista jää tappiolle tämän tarjoajan CFD-kaupoissa. Selvitä itsellesi, ymmärrätkö CFD-sopimuksen, valuuttasijoituksen tai minkä tahansa muunkin sijoitustuotteen toimintaperiaatteen ja onko sinulla varaa ottaa sijoituksesi menettämisen riski. Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita.

Asiakas vastaa aina itse sijoitustoimintaansa liittyvistä veroseuraamuksista ja niiden selvittämisestä. Eri rahoitusvälineiden verokohtelu vaihtelee ja määräytyy kunkin asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan. Asiakkaan tulee huolellisesti perehtyä kunkin rahoitusvälineen ajantasaiseen verokohteluun ennen sijoituspäätöksen tekoa ja tarvittaessa kääntyä oman veroasiatuntijansa puoleen veroseuraamusten varmistamiseksi.

Erityisesti on syytä huomata, että tietyt rahoitusvälineet (kuten hinnanerosopimukset eli CFD-tuotteet, OTC-johdannaiset jne.) voivat olla tuloverolain mukaan verotettaville asiakkaille (esimerkiksi henkilöasiakkaat) verotuksellisesti epäedullisia, sillä näistä rahoitusvälineistä saatu voitto on lähtökohtaisesti aina veronalaista pääomatuloa, mutta niistä aiheutuneet tappiot eivät ole välttämättä verotuksessa vähennyskelpoisia.

Hinnanerosopimukset (Contract For Difference, CFD) ovat monimutkaisia sijoitusinstrumentteja, joihin liittyy vipuvaikutuksesta johtuen merkittävä nopeiden tappioiden riski. Niinpä 67 % piensijoittajista jää tappiolle tämän tarjoajan CFD-kaupoissa. Selvitä itsellesi, ymmärrätkö CFD-sopimuksen, valuuttasijoituksen tai minkä tahansa muunkin sijoitustuotteen toimintaperiaatteen ja onko sinulla varaa ottaa sijoituksesi menettämisen riski.