Sijoititpa jenkkiyhtiöihin tai et, se mitä Amerikassa tapahtuu, heijastuu tavalla tai toisella sinunkin salkkuusi.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostaa korkoja, markkinat Suomessa laskevat. Yhdysvaltojen työmarkkinoilta saadaan odotettua parempia tuloksia, markkinat Euroopassa piristyvät. Dollari vahvistuu, osa Suomi-sijoittajista hurraa – ja osa manaa.
Maailman talousmahti, innovaatioiden maa, maailmanvaluutta dollarin kotimaa. Kun Amerikassa tapahtuu jotain, näkyy se pian myös suomalaisten sijoituksissa – vaikka salkussa olisi vain suomalaisia osakkeita.
Tässä kolme pääsyytä sille, miksi Amerikan tapahtumien tulisi kiinnostaa jokaista sijoittajaa sekä mitä sijoittajien nyt erityisesti kannattaa seurata.
Yhdysvaltojen talous on – ainakin vielä toistaiseksi – maailman suurin talous ja siksi, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa, heijastuu väkisinkin myös muualle maailmaan.
”Ei oikein ole olemassa sellaista skenaariota, että Yhdysvaltojen talous hyytyisi ja muualla maailmassa menisi hyvin. Yhdysvalloilla on globaalista taloudesta niin merkittävä osuus, että jos talouskasvu hyytyy siellä, niin se tulee johtamaan siihen, että eurooppalaiset ja suomalaiset yhtiöt kärsisivät, ainakin lyhyellä aikavälillä”, Lassi Järvinen Mandatumin allokaatiotuotteista vastaava johtaja.
Kuten vanha sanonta sanoo: ’Jos Wall Street aivastaa, Euroopassa saadaan flunssa.’ Se tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:
Kun maan taloudella menee huonosti, kuluttajien ostovoima pienenee. Jos Yhdysvaltojen kokoisessa taloudessa kulutus pienenee, se näkyy suoraan esimerkiksi eurooppalaisten vientiyritysten tilausmäärissä ja siten tuloksissa. Erityisesti Suomen vientivoittoisilla markkinoilla Yhdysvaltojen talouden tilanteella on iso vaikutus. Jos lasku on tarpeeksi iso, Yhdysvaltojen talouden huono tilanne voi vetää Euroopan jopa taantumaan ja laskea koko globaalia taloutta.
Yhdysvallat vetävät maailman markkinoita, oli suunta sitten mikä tahansa.
Yhdysvaltojen osuus maailman taloudesta on iso, mutta vielä isompi osuus maalla on markkinoista.
”Globaaleista osakemarkkinoista 60–70 prosenttia on yhdysvaltalaisyhtiöitä. Jos yhdysvaltalaisyhtiöitä jostain syystä haluaa välttää, kaventaa aika lailla sitä avaruutta, johon voi sijoittaa.”
Järvinen muistuttaa Yhdysvaltojen olleen myös pitkään parhaiten tuottanut markkina, ja sinne sijoittamatta jättäminen on ollut ”aika fataalia”. Mennyt menestys ei tietenkään lupaa samaa tulevaisuudelle, mutta Yhdysvaltojen vuosikymmeniä jatkunutta menestystä katsoessa se ei tunnu ollenkaan kaukaiselta.
”Amerikkalainen talous on rakennettu niin, että kannustimet työntekoon, innovointiin ja asioiden kehittämiseen ovat vahvoja. Talouden tuottama lisäarvo myös jakaantuu muuta maailmaa enemmän sijoittajille ja se on siis sijoittajien näkökulmasta suotuisa markkina.”
Jotain selkeästi tehdään oikein, sillä Yhdysvalloista syntyy poikkeuksellisen paljon innovaatioita. Yhtiöiden jo kehittämien innovaatioiden ja tulevien innovaatioiden mahdollisuuksiin myös selkeästi uskotaan, sillä monet yhtiöt ovat suhteessa kalliita eli korkeasti arvostettuja. Toisin sanoen siis odotukset yhtiöiden tulevalle menestykselle ovat kovat. Korkeat arvostukset toki nostavat myös riskejä. Hintoihin on jo ladattu isoja odotuksia tulevien vuosien tuloksista.
Amerikassa tunnetusti kaikki on suurta, eikä maan valuuttakaan jää merkityksessään kakkoseksi. Yhdysvaltojen dollari on maailman johtava reservi- ja kauppavaluutta, josta usein puhutaan myös maailmanvaluuttana.
Sijoittajille dollarin merkitys näkyy erityisesti sijoittaessa suoraan amerikkalaisiin yhtiöihin, mutta myös tavalla tai toisella lähes kaikissa Suomi-osakkeissakin.
”Kun sijoittaa yhdysvaltalaisiin osakkeisiin, tulee samalla ottaneeksi valuuttariskiä, sillä valuutan liikkeillä on vaikutuksia tuottoihin. Riskiltä voi suojautua, mutta se tietysti maksaa. Aikaisempina vuosina eurosijoittaja on hyötynyt dollarin vahvistumisesta eikä moni välttämättä ole kauheasti miettinyt asiaa. Mutta tänä vuonna juuri dollarin heikentyminen suhteessa euroon on syönyt jopa koko tuoton tai ylikin sijoituksista.”
Dollarin vahvistuminen tai heikentyminen on voinut vastaavasti nostaa tai laskea sijoittajan tuottoja, vaikka kohteena olevassa yrityksessä tai sen osakkeessa ei olisi samaan aikaan tapahtunut mitään. Sijoitus yhdysvaltalaisiin osakkeisiin on siis samalla sijoitus dollariin.
Dollarin arvon muutos näkyy suomalaissijoittajan salkussa, vaikka siellä ei olisi yhtä ainutta jenkkiosaketta. Yhdysvallat on yksi suurimmista Suomen kauppakumppaneista. Vahva dollari tarkoittaakin, että yhdysvaltalaiset ostajat pystyvät ostamaan enemmän suomalaisilta yhtiöiltä, mikä tietysti heijastuu positiivisesti suomalaisten sijoittajien salkkuihin. Dollarin heikentyessä euroa vastaan, ostovoima taas vastaavasti hiipuu.
Lisäksi myös monet raaka-aineet, kuten öljy ja metallit, hinnoitellaan dollareissa ja täten dollarin vahvistuminen vastaavasti nostaa näitä raaka-aineita hyödyntävien yritysten kustannuksia.
Myös tämä vuosi jää historiaan muutosten vuotena ja yhdessä pääroolissa on ollut pitkälti Yhdysvallat. Moni sijoittaja miettiikin, vieläkö Atlantin toisella puolella riittää ainesta pysyä maailman tuottavimpana osakemarkkinana.
Järvinen ei usko, että tilanne muuttuu niin radikaalisti, että Yhdysvallat eivät ansaitsisi paikkaansa sijoittajan salkussa. Ainakaan nyt hetkeen. Muutoksen siemeniä on kuitenkin tänä vuonna kylvetty ahkerasti.
Ensimmäiseksi Järvinen nostaa tietysti paljon tänä vuonna puhuttaneet tullit.
”Jos tullit pysyvät sellaisina, kuin miten ne on nyt asetettu, ne tulevat muuttamaan globaalia taloutta tavalla, jota on nyt vielä vaikea ymmärtää – vastaavaahan ei ole tehty sataan vuoteen. Tullien vuoksi Amerikka voi ikään kuin erota muusta globaalista taloudesta, mutta muutos ei tapahdu nopeasti.
Tullien tavoitteena on tuoda tuotantoa takaisin Amerikkaan ja sitä myöten työtä amerikkalaisille. Järvinen kuitenkin huomauttaa, että jopa vuosikymmenien aikana hiottuja toimitusketjuja ei kuitenkaan noin vain rakenneta uusiksi: moniin ulkomaille siirtyneisiin töihin liittyy paljon korkean luokan erityisosaamista, jota ei noin vain pystytä siirtämään paikasta toiseen eikä esimerkiksi uusia tehtaita tai koko logistiikkaa rakenneta päivässä. Toisaalta kiristyneen maahanmuuttopolitiikan myötä ei ole varmaa, riittääkö maassa tekijöitä kaikelle suunnitellulle.
Toiseksi muutoksen siemeneksi Järvinen nostaa Trumpin halun erottaa itsensä kanssa eri mieltä olevia henkilöitä, kuten Fedin pääjohtaja Powell, tai hänelle epämieluisia tuloksia raportoivia henkilöitä, kuten työllisyystilastoista vastaavan viraston johtajan. Fedin itsenäisyyden rapautuminen söisi uskoa koko Amerikan talouteen ja sijoitusmarkkinaan. Hyvää ei myöskään tee, jos sijoittajien usko talousdataan heikkenee.
”Pahimmillaan tultaisiin sellaiseen maailmaan, jossa on jokin virallinen totuus ja sitten se vähemmän virallinen totuus. Siis sellainen, jossa Kiina on ollut viimeiset parikymmentä vuotta.”
Yhdysvalloilla on kuitenkin toimiva oikeusjärjestelmä, joka on ainakin toistaiseksi toiminut tasapainottavana voimana, ja se on esimerkiksi estänyt joitain Trumpin irtisanomisia. Toisaalta Trumpin toisen suuren vastavoiman, Powellin kausi päättyy joka tapauksessa ensi vuonna, jolloin Trump saa valita itsellensä mieluisen henkilön johtoon. Nähtäväksi jää myötäileekö uusi johtaja Trumpin toiveita kevyemmästä rahapolitiikasta, vaikka samaan aikaan inflaatio pysyisi korkeana presidentin itse asettamien tullien vuoksi.
”Se mitä Amerikassa on nyt tehty, voi luoda tulevina vuosina ympäristön, jossa kasvu on hankalampaa ja hinnat nousevat vauhdikkaasti. Eli juuri sellainen ympäristö, jossa ei missään tapauksessa haluaisi olla. Mutta käykö lopulta niin, sitä on vaikea sanoa. Viimeisen viiden vuoden aikana Yhdysvaltojen taloudelle on heitetty kaikennäköisiä haasteita ja se on selvinnyt niistä kaikista, yleensä vielä ripeästi.”
Haasteita takana, haasteita edessä. Mutta vain aika näyttää, kasvaako näistä siemenistä tällä kertaa jotain, joka haastaa Yhdysvaltojen asemaa maailman talousmahtina.
Härkää vai karhua? Yhdysvallat on maailman suurimman osakemarkkinan lisäksi maailman suosituin johdannaiskaupankäynnin kohteena oleva markkina. Traderin työkaluilla pystyt hyötymään Yhdysvaltojen markkinan kehityksestä sekä nousu- että laskusuunnassa, tai markkinan pysyessä paikallaan. Traderissa voit käydä johdannaiskauppaa sadoilla eri kohde-etuuksilla suorista osakkeista sekä osakeindekseistä raaka-aineisiin, metalleihin ja jalometalleihin sekä valtionlainoihin ja korkoihin.
Osakeindeksien ollessa kaikkien aikojen korkeimmilla tasoillaan, osakesijoittajan voi olla syytä pysähtyä miettimään, pitäisikö mahdolliselta osakemarkkinan korjausliikkeeltä suojautua hyvän hajautuksen lisäksi esimerkiksi ETF- tai indeksioptioiden tai indeksifutuurien avulla, tai valuuttariskiltä valuuttafutuurin avulla. Suojautumisella voi olla kustannuksensa, mutta otetaanhan autollekin vakuutus suurempien vahinkojen varalta ja parhaassa tapauksessa mitään ei tapahdu.
Toisaalta mahdollisesta noususta hyötymiseen löytyy pääomatehokkaita tapoja johdannaisten avulla, mutta myös riski pääoman menettämisestä kasvaa niiden sisältämän vivun vuoksi.
Avaa maksuton asiakkuus Traderiin. Uutena asiakkaana kaupankäynti osakkeilla ja ETF:illä alk. 0,03 %, min 3 €.
