Sijoititpa suoraan yhdysvaltalaisyhtiöihin tai et, se, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu, heijastuu väistämättä tavalla tai toisella sinunkin salkkuusi.
Kun Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostaa korkoja, markkinat Suomessa laskevat. Kun Yhdysvaltojen työmarkkinoilta saadaan odotettua parempia tuloksia, markkinat Euroopassa piristyvät. Kun dollari vahvistuu, osa Suomi-sijoittajista hurraa – ja osa manaa.
Maailman talousmahti, innovaatioiden maa, maailmanvaluutta dollarin kotimaa. Kun Amerikassa tapahtuu jotain, näkyy se pian myös suomalaisten sijoituksissa – vaikka salkussa olisi vain suomalaisia osakkeita.
Tässä kolme pääsyytä sille, miksi Amerikan tapahtumien tulisi kiinnostaa jokaista sijoittajaa sekä mitä sijoittajien nyt erityisesti kannattaa seurata.
Yhdysvaltojen talous on – ainakin vielä toistaiseksi – maailman suurin talous. Siksi se, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa, heijastuu väkisinkin myös muualle maailmaan.
”Ei oikein ole olemassa sellaista skenaariota, että Yhdysvaltojen talous hyytyisi ja muualla maailmassa menisi hyvin. Yhdysvallat vastaa niin merkittävästä osuudesta globaalista taloudesta, että jos talouskasvu hyytyy siellä, se tulee johtamaan siihen, että eurooppalaiset ja suomalaiset yhtiöt kärsisivät ainakin lyhyellä aikavälillä”, kertoo Mandatumin allokaatiotuotteista vastaava johtaja Lassi Järvinen.
Kuten vanha sanonta sanoo: ’Jos Wall Street aivastaa, Euroopassa saadaan flunssa.’ Se tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:
Kun maan taloudella menee huonosti, kuluttajien ostovoima pienenee. Jos Yhdysvaltojen kokoisessa taloudessa kulutus pienenee, se näkyy suoraan esimerkiksi eurooppalaisten vientiyritysten tilausmäärissä ja siten tuloksissa. Erityisesti Suomen vientivoittoisilla markkinoilla Yhdysvaltojen talouden tilanteella on iso vaikutus. Jos lasku on tarpeeksi iso, Yhdysvaltojen talouden huono tilanne voi vetää Euroopan jopa taantumaan ja laskea koko globaalia taloutta.
Yhdysvallat vetävät maailman markkinoita, oli suunta sitten mikä tahansa.
Yhdysvaltojen osuus maailman taloudesta on iso, mutta vielä isompi on sen osuus markkinoista.
”Globaaleista osakemarkkinoista 60–70 prosenttia on yhdysvaltalaisyhtiöitä. Jos yhdysvaltalaisyhtiöitä jostain syystä haluaa välttää, kaventaa aika lailla sitä avaruutta, johon voi sijoittaa.”
Järvinen muistuttaa Yhdysvaltojen olleen myös pitkään parhaiten tuottanut markkina, ja sinne sijoittamatta jättäminen on ollut ”aika fataalia”. Mennyt menestys ei tietenkään lupaa samaa tulevaisuudelle, mutta Yhdysvaltojen vuosikymmeniä jatkunutta menestystä katsoessa se ei tunnu ollenkaan kaukaiselta.
”Amerikkalainen talous on rakennettu niin, että kannustimet työntekoon, innovointiin ja asioiden kehittämiseen ovat vahvoja. Talouden tuottama lisäarvo myös jakaantuu muuta maailmaa enemmän sijoittajille ja se on siis sijoittajien näkökulmasta suotuisa markkina.”
Jotain selkeästi tehdään oikein, sillä Yhdysvalloista syntyy poikkeuksellisen paljon innovaatioita. Yhtiöiden jo kehittämien innovaatioiden ja tulevien innovaatioiden mahdollisuuksiin myös selkeästi uskotaan, sillä monet yhtiöt ovat korkeasti arvostettuja eli suhteessa kalliita. Toisin sanoen siis odotukset yhtiöiden tulevalle menestykselle ovat kovat. Korkeat arvostukset toki nostavat myös riskejä. Hintoihin on jo ladattu isoja odotuksia tulevien vuosien tuloksista.
Amerikassa tunnetusti kaikki on suurta, eikä maan valuuttakaan jää merkityksessään kakkoseksi. Yhdysvaltojen dollari on maailman johtava reservi- ja kauppavaluutta, josta usein puhutaan myös maailmanvaluuttana.
Sijoittajille dollarin merkitys näkyy erityisesti sijoittaessa suoraan amerikkalaisiin yhtiöihin, mutta myös tavalla tai toisella lähes kaikissa Suomi-osakkeissakin.
”Kun sijoittaa yhdysvaltalaisiin osakkeisiin, tulee samalla ottaneeksi valuuttariskiä, sillä valuutan liikkeillä on vaikutuksia tuottoihin. Riskiltä voi suojautua, mutta se tietysti maksaa. Aikaisempina vuosina eurosijoittaja on hyötynyt dollarin vahvistumisesta, eikä moni välttämättä ole kauheasti miettinyt asiaa. Mutta esimerkiksi viime vuonna juuri dollarin heikentyminen suhteessa euroon söi leijonan osan osakemarkkinoiden tuotosta.”
Dollarin vahvistuminen tai heikentyminen on voinut vastaavasti nostaa tai laskea sijoittajan tuottoja, vaikka kohteena olevassa yrityksessä tai sen osakkeessa ei olisi samaan aikaan tapahtunut mitään. Sijoitus yhdysvaltalaisiin osakkeisiin on siis samalla sijoitus dollariin.
Dollarin arvon muutos näkyy suomalaissijoittajan salkussa, vaikka siellä ei olisi yhtäkään yhdysvaltalaisosaketta. Yhdysvallat on yksi suurimmista Suomen kauppakumppaneista. Vahva dollari tarkoittaakin, että yhdysvaltalaiset ostajat pystyvät ostamaan enemmän suomalaisilta yhtiöiltä, mikä tietysti heijastuu positiivisesti suomalaisten sijoittajien salkkuihin. Dollarin heikentyessä euroa vastaan ostovoima taas vastaavasti hiipuu.
Lisäksi myös monet raaka-aineet, kuten öljy ja metallit, hinnoitellaan dollareissa ja täten dollarin vahvistuminen vastaavasti nostaa näitä raaka-aineita hyödyntävien yritysten kustannuksia. Viime aikoina öljyn hinnan vaihteluun on kuitenkin vaikuttanut valuuttakursseja enemmän geopolitiikka ja Lähi-idän konflikti.
Viimeisten vuosien aikana globaali muutostahti tuntuu kiihtyneen. Muutoksia tapahtuu kaikkialla teknologiasta geopolitiikkaan ja ne vaikuttavat väistämättä myös sijoitusmarkkinoiden näkymiin. Onko Yhdysvallat kaiken muutoksen jälkeen edelleen markkinoiden keskiössä?
Järvinen ei usko, että tilanne muuttuu niin radikaalisti, että Yhdysvallat eivät ansaitsisi paikkaansa sijoittajan salkussa – ainakaan nyt hetkeen. Muutoksen siemeniä on kuitenkin kylvetty ahkerasti.
Muutoksia tapahtuu nyt sekä Yhdysvaltojen ulko- että sisäpolitiikassa. Trumpin hallinnon kaudella Yhdysvallat on pyrkinyt tekemään pesäeroa globaaliin yhteisöön sekä kauppapolitiikan että geopolitiikan saralla. Viime vuonna aloitettu korkeampien tullien politiikka väljähti lopulta vaisummaksi kuin alun perin pelättiin, mutta kertoo kuitenkin maan halusta uudistaa asemaansa osana globaalia kauppaa. Hallinnon julkilausuttuna haaveena on palauttaa Yhdysvallat asemaan, jossa teollinen tuotanto palaisi ja kauppataseen alijäämä pienenisi. Toteutuessaan muutos järkyttäisi kauppapolitiikan lisäksi globaaleja finanssimarkkinoita. Sen toteuttaminen näyttää kuitenkin toistaiseksi kaukaiselta.
Myös Yhdysvaltojen sisällä kuohuu. Maan poliittinen kahtiajako näkyy medioissa päivittäin. Hallinnon halu puuttua aiemmin riippumattomiksi miellettyihin instituutioihin ja niiden päätöksentekoon on noussut sijoitusmarkkinoiden polttopisteeseen keskuspankki Fedin liittyvien toimien seurauksena. Pahimmillaan kehitys voisi johtaa todellisiin uhkakuviin maan demokratian tilasta. Toistaiseksi oikeusjärjestelmä on toiminut tasapainottavana voimana. Fedin uusi puheenjohtaja on kuitenkin jälleen mittari sille, kuinka itsenäistä politiikkaa yksi maan tärkeimmistä instituutioista pystyy ja haluaa toteuttaa.
Härkää vai karhua? Yhdysvallat on maailman suurimman osakemarkkinan lisäksi maailman suosituin johdannaiskaupankäynnin kohteena oleva markkina. Traderin1 työkaluilla pystyt pyrkiä hyödyntämään Yhdysvaltojen markkinan kehityksen sekä nousu- että laskusuunnassa, tai markkinan pysyessä paikallaan. Traderissa voit käydä johdannaiskauppaa sadoilla eri kohde-etuuksilla suorista osakkeista sekä osakeindekseistä raaka-aineisiin, metalleihin ja jalometalleihin sekä valtionlainoihin ja korkoihin.
Osakeindeksien ollessa kaikkien aikojen korkeimmilla tasoillaan, osakesijoittajan voi olla hyvä pysähtyä miettimään, pitäisikö mahdolliselta osakemarkkinan korjausliikkeeltä suojautua hyvän hajautuksen lisäksi esimerkiksi ETF- tai indeksioptioiden tai indeksifutuurien avulla, tai valuuttariskiltä valuuttafutuurin avulla. Suojautumisella voi olla kustannuksensa, mutta otetaanhan autollekin vakuutus suurempien vahinkojen varalta ja parhaassa tapauksessa mitään ei tapahdu.
Toisaalta mahdollisesta noususta hyötymiseen löytyy pääomatehokkaita tapoja johdannaisten avulla, mutta sijoittajan tulee huomioida, että riski pääoman menettämisestä kasvaa niiden sisältämän vivun vuoksi.
Avaa maksuton asiakkuus Traderiin. Uutena asiakkaana kaupankäynti osakkeilla ja ETF:illä alk. 0,03 %, min 3 €.
1) Mandatum Palvelut Oy toimii Saxo Bank A/S:n sidonnaisasiamiehenä.
