Avaa maksuton asiakkuus ja käy kauppaa Traderin parhaassa hintaluokassa (alk. 0,03% min 3 €) jopa 2 kuukautta. Aloita nyt »

Inflaatio-odotukset ovat nousseet

Miten kiihtyvä inflaatio kannattaisi ottaa huomioon omassa salkussa?

Keskuspankit ovat koronakriisin vuoksi pumpanneet voimakkaasti rahaa talouteen, minkä seurauksena inflaatio-odotukset ovat nousseet. Moni sijoittaja pohtiikin nyt, miten tilanteeseen tulisi reagoida – vai tulisiko ollenkaan.

Rahan tarjonta tyypillisesti lisää inflaatiota eli hintatason, yleisimmin kuluttajahintojen, nousua. Kun nyt koronakriisin myötä valtiot ovat pumpanneet voimakkaasti rahaa talouteen, inflaatio-odotukset ovat markkinoilla nousseet. Voimakkaimman elvytyksen keskellä jotkut ovat povanneet jopa hyperinflaatiota. Käytännössä yksittäisille sijoittajille riski on kuitenkin pieni.

Tässä artikkelissa:

  • Mistä inflaatio eli hintojen nousu syntyy?
  • Onko inflaatio aina pahasta?
  • Miltä tilanne näyttää nyt?
  • Miten kiihtyvä inflaatio kannattaa ottaa huomioon omassa salkussa?

Mistä inflaatio syntyy?

Pohtiessaan inflaation kasvun vaikutusta omaan salkkuun ensin on hyvä kerrata, mistä inflaatio syntyy. Talousteoriassa on esitetty inflaatiolle erilaisia syntymekanismeja.

Keynesiläisen selityksen mukaan inflaatio on seurausta kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta:

  1. Kokonaiskysyntä kasvaa joko talouskasvun tai elvytyksen myötä, mikä nostaa hyödykkeiden hintoja.
  2. Mahdolliset tarjontashokit, jotka vaikuttavat hintoihin (esim. sotien aiheuttama öljyn tarjonnan voimakas vähentyminen).
  3. Taloudellisten toimijoiden odotukset: ihmiset odottavat hintojen nousevan, minkä takia vaativat aiempaa suurempia palkkoja, mikä taas nostaa hintatasoa.

Keynesiläisessä selityksessä huomioitavaa on, että lyhyellä aikavälillä rahan määrän muutos ei välttämättä aiheuta inflaatiota.

Monetarismin mukaan inflaatio taas on rahapoliittinen ilmiö. Mikäli rahan määrä taloudessa kasvaa nopeammin kuin rahan kysyntä (=talouskasvu), seuraa inflaatiota. Näin kävi esimerkiksi alun esimerkin Saksassa.

Monetaristisen käsityksen mukaan keskuspankkien finanssikriisin jälkeen harjoittaman rahapolitiikan olisi siis pitänyt kiihdyttää inflaatiota, mutta näin ei ole käynyt. Yksi syy miksi näin ei ole käynyt, saattaa olla työllisyydessä.

Työllisyys on myös sidoksissa inflaatioon. Talouden lähestyessä täystyöllisyyttä yritykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistä, mikä nostaa yleistä palkkatasoa. Palkkatason nousu heijastuu hyödykkeiden hintoihin nostavasti. Vastaavasti korkea työttömyys vähentää palkankorostuspaineita ja sitä myöten inflaatiopaineita. Korkeana pysynyt työttömyys saattaakin olla yksi syy siihen, miksi inflaatiota esimerkiksi euroalueella ei ole kiihtynyt, kuten monetaristinen teoria ennakoi.

Onko inflaatio hyvä vai huono asia?

Inflaatio nostaa hintoja eli toisin sanoen nakertaa rahan arvoa. Tällä kannustetaan usein ihmisiä myös sijoittamaan sen sijaan, että jättäisivät varansa tililleen makaamaan ja näin arvoaan menettämään. Inflaatio, varsinkin voimakas sellainen, laskee säästössä olevien varojen arvoa luonnollisesti myös yrityksiltä ja inflaation myötä myös koko maan tai kauppa-alueen kilpailukyky ulkomaankaupassa voi kärsiä. Liian korkea inflaatio on siis pahasta, sillä se vähentää rahan käyttökelpoisuutta arvon mittarina ja vaihdannan välineenä.

Toisaalta rahan arvon laskeminen tulevaisuudessa kannattaa kuluttamaan ja investoimaan nyt – raha kiertää, mikä tukee taas taloutta. Yleensä inflaatio ja talouskasvu kulkevatkin yhdessä ja toisaalta myös esimerkiksi palkansaajien palkkatasot nousevat ja kiinteistöjen omistajat hyötyvät kiinteistöjen arvon noususta. Vakaa, ennustettava hintataso ja pieni inflaatio onkin nähty parhaana tilana yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Esimerkiksi EU ja USA:n keskuspankki ovat asettaneet tavoitteekseen tasaisen, parin prosentin inflaation.

Miltä tilanne näyttää nyt?

Keskuspankit ovat koronakriisin myötä elvyttäneet voimakkaasti eli käytännössä pumpanneet rahaa talouteen. Mediassakin onkin viime vuoden aikana pohdittu inflaation, osassa kirjoituksia jopa hyperinflaation mahdollisuutta. Emme kuitenkaan pidä inflaatiota, puhumattakaan hyperinflaatiota, nyt yksittäisille sijoittajille merkittävänä riskinä.

Jos inflaatio alkaisi kiihtymään, käytännössä keskuspankit tehtävänsä mukaisesti reagoisivat esimerkiksi vähentämällä elvytystä aiottua aiemmin. Tällä hetkellä kuitenkin esimerkiksi euroalueella keskuspankin haasteena on ollut pikemminkin liian alhainen kuin liian korkea inflaatio ja inflaation odotetaankin kiihtyvän maltillisesti. Matalan inflaation taustalla on esimerkiksi euroalueen korkea työttömyys.

Inflaation mahdollinen kiihtyminen tuleekin huomioida yhtenä tekijänä salkunmuodostuksessa muiden ohella. Keskeisin vaikutus hyvin hajautettuun sijoitussalkkuun inflaation kiihtymisellä olisi nousevan korkotason kautta.

Miten kiihtyvä inflaatio kannattaa ottaa huomioon omassa salkussa?

Jos mahdollisen kiihtyvän inflaation haluaa kuitenkin huomioida oman salkun sijoituskohteissa, tässä on listattuna sijoituskohteita, jotka tyypillisesti tarjoavat inflaatiosuojaa ja sijoituskohteita, jotka kärsivät korkeasta inflaatiosta.

Sijoituskohteita, jotka tyypillisesti tarjoavat inflaatiosuojaa ovat mm:

  • Osakkeet. Tyypillisesti inflaation kiihtyminen ja talouskasvun kiihtyminen ja sitä kautta yritysten menestys ovat linkissä. Osakkeissa etenkin yhtiöt, joilla on hinnoitteluvoimaa (vahvan brändin kuluttajayhtiöt) tai yhtiöt, jotka hyötyvät raaka-aineiden hintojen noususta (raaka-aineiden tuottajat).
  • Raaka-aineet. Tyypillisesti talouskasvun kiihtyessä myös raaka-aineiden kysyntä kasvaa ja täten myös niiden hinnat nousevat.
  • Kulta. Kullan arvo yleensä ainakin pysyy ennallaan, ellei turvasatamakysynnän myötä jopa nouse.
  • Kiinteistöt. Tyypillisesti vuokrasopimuksissa on ehto vuokran tarkistamisesta esimerkiksi vuosittain inflaation mukaan, minkä ansioista kiinteistönomistajilla on lähtökohtaisesti ainakin jonkinlainen suoja kiihtyvältä inflaatiolta.
  • Inflaatiolinkatut valtionlainat, joissa käytännössä sijoittajan tuotto on sidoksissa siihen, mihin suuntaan inflaatio liikkuu.

Sijoituskohteita, jotka tyypillisesti kärsivät korkeasta inflaatiosta:

  • Käteinen
  • Korkosijoitukset, joiden kuponki on kiinteä

Yksittäisiin kohteisiin ei kuitenkaan kannata takertua liikaa, vaan inflaation huomioimisessa, kuten sijoittamisessa yleensäkin, on kuitenkin hyvä muistaa tarkastella tilannetta koko salkun ja oman sijoitusstrategian näkökulmasta.

Artikkeliin on haastateltu Mandatum Lifen seniorisalkunhoitajaa Topias Kukkasniemeä.