Mitä sijoittajan tulisi tietää sektorirotaatiosta?

Sektorirotaatiota hyödyntävän sijoittajan katse on aina seuraavassa syklissä. Mihin suuntaan rotaatio kääntyy, ja mitkä toimialat siitä hyötyvät?

Kuva: Laura Ockel, Unsplash

Koronarokotetahdin kiihtyminen ja rajoitusten purkaminen useissa maissa yhdessä laajojen elvytysohjelmien kanssa vahvisti vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin aikana sijoittajien odotuksia talouden elpymisestä. Odotukset talouskasvusta ovat osaltaan vaikuttaneet inflaation nousuun USA:ssa ja Euroopassa, ja johtaneet ennakointiin korkojen noususta.

Talouden elpyminen parantaa etenkin suhdanneherkkien toimialojen kuten teollisuuden ja rahoituksen näkymiä. Vastaavasti korkoherkillä toimialoilla, kuten teknologia, kuluttajahyödykkeet ja terveydenhuolto, korkojen nousu aiheuttaa painetta arvostustasoon, vaikka yhtiöiden liiketoimintaan se ei suoraan vaikuta.

Tätä ilmiötä kutsutaan sektorirotaatioksi. Sektorirotaatiossa sijoittajien kiinnostus siirtyy yhdeltä toimialalta toiselle, kun he ennakoivat talouden suhdannevaihteluiden seuraavia vaiheita. Talouden syklit sinänsä ovat helposti ennustettavia: kasvun jälkeen seuraa väistämättä lasku. Kiinnostavaa on kuitenkin se, koska tämä kaikki tapahtuu. Tätä sijoittajat pyrkivät ennustamaan talouden tunnuslukuja seuraamalla, ja sijoittamalla toimialoihin, jotka tyypillisesti pärjäävät hyvin seuraavan vaiheen aikana.

mika.heikkinen.jpg
Mika Heikkinen,
Seniori salkunhoitaja,
Mandatum Asset Management

”Ilmiötä ymmärtääkseen täytyy muistaa, että markkinat eivät liiku talouden suhdanteiden mukaan. Rahoitusmarkkinat ennakoivat talouden vaiheita, usein kuukausia etukäteen, ja esimerkiksi pitkään jatkuneen laskusuhdanteen jälkeen sijoittajat alkavat ennakoida talouden elpymistä ja markkinat nousevat”, Mandatum Asset Managementin seniori salkunhoitaja Mika Heikkinen kertoo.

Korkotason nousu vaikuttaa etenkin kasvuyhtiöihin

Helsingin pörssin yhtiöt on jaettu 11 eri sektoriin toimialansa mukaan, mutta karkeasti pörssiyhtiöt voidaan jakaa kasvu- ja arvo-osakkeisiin. Talouskasvun kiihtyessä arvo-osakkeet, kuten pankit ja teollisuus, pärjäävät yleensä paremmin kuin korkealle arvostetut kasvuosakkeet, kuten teknologiasektori.

”Arvo- ja kasvuosakkeita löytyy toki kaikista sektoreista, hiukan eri painotuksilla. Kun taloudella menee hyvin, se on positiivista kaikenlaisille yhtiöille, mutta korkojen nousu suosii arvostustason laskennassa tapahtuvan muutoksen takia erityisesti arvoyhtiöitä”, Heikkinen sanoo.

Kasvuosakkeet pärjäävät usein paremmin heikommassa taloustilanteessa, jolloin korot ovat matalalla. Kasvuyhtiöiden nykyinen kassavirta voi olla jopa negatiivinen, mutta markkina odottaa niiden kasvavan tulevaisuudessa. Matalien korkojen tilanteessa tulevaisuuden diskontatut kassavirrat ovat arvokkaampia kuin korkean koron ympäristössä. Korkotason nousu nostaa diskonttokorkoa ja siten laskee kassavirran nykyarvoa eli kasvuosakkeen hintaa.

Kiihtyvän talouskasvun johtaessa inflaatioon aiheutuu yrityksille haasteita kustannusten nousun kautta. Inflaatiolta ovat parhaiten suojassa yhtiöt, joiden liiketoiminta kestää nousevat kustannuspaineet, riippumatta siitä luetaanko se kasvu- vai arvoyhtiöksi. Inflaation kiihtyminen iskee kovimmin yhtiöihin, joiden hinnoitteluvoima on heikko.

 ”Yritys on hankalan paikan edessä, mikäli omiin alihankkijoihin ei ole hinnoitteluvoimaa, eikä kohoavia kustannuksia voida siirtää asiakkaille", Heikkinen sanoo.

Mistä löytyy pandemian jälkeisen ajan voittosektori?

Koronavuosi 2020 oli poikkeuksellinen monella tapaa, niin myös talouden näkökulmasta. Vaikka talouskasvun näkökulmasta vuosi oli heikko, elettiin pörssissä pohjakosketuksista huolimatta keskimäärin kasvukautta. Tämä johtui siitä, että markkinat katsovat tulevaisuuteen, ja sijoittajat ennustivat talouden elpymistä. Pandemian aiheuttama poikkeustilanne johti monelle kasvuyhtiölle otolliseen tilanteeseen, kun aikaa vietettiin kotona niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Videopelifirmat ja etätyöratkaisuja tarjoavat yhtiöt nauttivat sijoittajien suosiota, ja sektorirotaatio kääntyikin kasvuyhtiöiden eduksi.

Vaikka poikkeustilanne monessa maailmankolkassa jatkuu edelleen, alkavat markkinat ennakoida paluuta normaaliin. Tämä on johtanut koronasta kärsineiden arvoyhtiöiden, kuten esimerkiksi lentoalan yritysten, arvostustasojen nousuun.

Mikäli sijoittaja haluaa hyödyntää sektorirotaatiota omassa strategiassa, on hänen tärkeä osata ennakoida seuraavassa suhdanteessa menestyviä yrityksiä ja toimialoja. Talouden tunnuslukuja ja markkinoita seuraamalla sijoittaja voi pyrkiä ennakoimaan talouden suhdannevaihteluita.

”Esimerkiksi teemaliitännäistä ETF-rahastoista voi löytyä sijoittajille kiinnostavia tuotteita joiden avulla sektorirotaatiota voi pyrkiä hyödyntämään. Sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa, että joskus arvo-osakkeet kehittyvät kasvuosakkeita paremmin ja välillä päinvastoin, mutta yleistä osakemarkkinoiden kehitystä kummatkaan eivät ui vastavirtaan. Aktiiviset päätökset sijoitussalkun sisällöstä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tärkeitä, mutta arvo-osakkeista kasvuosakkeisiin vaihtelu sekä muut markkina-ajoitukseen perustuvat sijoituspäätökset saattavat helposti aiheuttaa salkussa turhaa liikehdintää”, Heikkinen summaa.

Jaa artikkeli