Mitä on shorttaaminen? Mitä muita vaihtoehtoja laskevista markkinoista hyötymiselle on?

Pelkän pitkäjänteisen osakesijoittamisen lisäksi sijoittajat ovat jo pitkään hakeneet suurempia tuottoja spekuloimalla osakkeiden ja muiden kohde-etuuksien hintojen kehityksellä lyhyilläkin aikaväleillä. Tammikuussa keinoista yksi, hyvin riskinen osakkeiden lyhyeksi myynti eli shorttaaminen nousi koko kansan tietouteen. Mitä shorttaaminen on ja miten muuten voi pyrkiä hyötymään kurssilaskusta?

Shorttaaja uskoo pystyvänsä ennakoimaan jonkin osakkeen hinnan laskun ja haluaa hyötyä tästä. Shortatakseen eli myydäkseen lyhyeksi sijoittaja lainaa välittäjän kautta toiselta sijoittajalta osaketta, jonka arvon uskoo tippuvan, minkä jälkeen sijoittaja myy lainaamansa osakkeet. Jos shorttaaja onnistuu ja osakkeen arvo laskee, shorttaaja pääsee ostamaan osakkeet takaisin halvemmalla hinnalla ja palauttamaan osakkeet takaisin niiden omistajalle. Tällöin myyntihinnan ja ostohinnan sekä lainauskulujen välinen erotus jää sijoittajalle voitoksi.

Osakkeiden ostamisesta poiketen shorttaajalle tappiot voivat muodostua periaatteessa rajattomiksi, jos osakkeen arvo shorttaajan odotusten vastaisesti nouseekin. Tämä johtuu siitä, että shorttaajat eli osakkeiden lainaat joutuvat lopulta palauttamaan osakkeet niiden omistajalle. Voidakseen palauttaa lainaamansa osakkeet shorttaaja joutuu siis ostamaan osakkeet takaisin pahimmillaan hinnalla millä hyvänsä. Teoriassa osakkeiden hinnat voivat nousta rajattomasti ja täten shorttaajan tappiotkin voivat nousta ilman rajaa. Lisäksi maksettavaksi tulevat osakkeiden omistajalle osakkeiden lainaamisesta maksettavat korot, jotka voivat olla kymmeniäkin prosentteja.

Paljon mediahuomiota saaneen Gamestopin tapauksessa hyödynnettiin juuri tätä ilmiötä. Keskustelupalstalta lähteneen hypen alkuperäisenä ideana oli masinoida suuri määrä ostoja samanaikaisesti rankasti lyhyeksi myydyn GameStopin osakkeisiin ja puskea osakkeen hintaa näin ylöspäin. Osakkeen hinnannousu puolestaan pakottaisi osaketta lyhyeksi myyneet sijoittajat sulkemaan positionsa riskienhallinnallisista syistä tai vakuuksien loputtua ostamalla osaketta, mikä entisestään voimistaisi kurssinousua. Tammikuun alkupuolella Gamestopin osakkeet olivat muutaman kymmenen dollarin arvoisia, kunnes nousivat nopeasti hetkellisesti jopa lähes 500 dollariin. Teoriassa hinta olisi voinut nousta enemmänkin. Historiassa tällaisia short squeeze -ilmiöitä on nähty ennenkin, tunnetuimpana ehkä vuoden 2008 Porschen Volkswagenin osakkeilla masinoima tapaus.

Tammi-helmikuun tapahtumien seurauksena osakelainojen eli käytännössä lyhyeksi myytyjen määrä on nyt huomattavasti vähäisempi kuin vuosiin. Tämä viittaa siihen, että strategioissaan lyhyeksi myyntiä käyttävät sijoittajat ovat vähentäneet riskitasoaan huomioituaan mahdollisuuden, että tammikuun tapahtumat voivat toistua. Mikäli kyse on pysyvämmästä muutoksesta, tällä voi olla vaikutuksia markkinadynamiikkaan.

Miten muuten voi pyrkiä hyötymään kurssilaskusta?

Shorttaamisen kaltaista pyrkimystä hyötyä osakkeen tai muun instrumentin laskusta voi tehdä myös futuureilla tai rajatummalla riskillä esimerkiksi optioilla. Kohde-etuudet eivät rajoitu näillä tuotteilla pelkästään osakkeisiin tai osakeindekseihin vaan kohde-etuuksina voi olla myös korkoinstrumentteja tai vaikka öljyä tai raaka-aineita.

Optioilla spekuloiminen

Optio on johdannaissopimus, jossa option myyjä sitoutuu tekemään kaupan tietystä kohde-etuudesta, kuten vaikka osakkeesta, sovittuna hetkenä sovittuun hintaan. Vain option myyjä, eli asettaja, sitoutuu sopimuksen ehtojen mukaisen kaupan toteuttamiseen. Option ostajalla puolestaan on oikeus päättää, toteutetaanko tuo kauppa. Option ostaja maksaa tästä option myyjälle preemion.

Optioiden yleisimmät käyttötavat ovat kurssinousulla tai -laskulla spekulointi sekä salkun suojaaminen, mutta optiostrategiat mahdollistavat voiton tavoittelun käytännössä missä tahansa odotetussa tilanteessa.

Optio-sopimus voidaan tehdä joko kohde-etuuden myynnistä tai ostamisesta tietyllä hetkellä. Eli toisin sanoen optioita on osto- ja myyntioptioita, mikä suomen kielessä aiheuttaa käytännössä pientä päänvaivaa:

  • Osto-optiossa (call-option) option myyjällä on velvollisuus myydä sovittu kohde sovitulla hinnalla, jos option ostaja näin haluaa. Osto-option ostaja siis päättää toteutetaanko kauppa vai ei, eli ostaako hän kohteen.
  • Myyntioptiossa (put-option) myyjällä on velvollisuus ostaa sovittu kohde sovitulla hinnalla, jos option ostaja näin haluaa. Eli option myyjällä on velvollisuus ostaa, jos myyntioption ostaja näin päättää. Optiossa myyjän suurin mahdollinen tappio voi olla teoriassa rajaton.

Myyntioption ostaja siis shorttauksen kaltaisesti olettaa kohteen arvon laskevan ja pyrkii hyötymään kohteen arvon laskusta tulevaisuudessa. Jos myyntioption ostaja on oikeassa ja kohteen arvo laskee, myyntioption myyjä joutuu silti ostamaan kohteen ennakkoon sovitulla korkeammalla hinnalla. Myyntioption ostaja hyötyy tästä erotuksesta.

Esimerkki, ostettu (long) myyntioptio (put):

Jos kohde-etuutena oleva osake laskee esimerkiksi 200 eurosta 100 euroon ja put-option ennalta sovittu toteutushinta (strike) on 200 euroa, voi sijoittaja tehdä tuottoa ostamalla osaketta markkinoilta 100 euron markkinahintaan ja toteuttaa myyntioptionsa myyden juuri ostamansa osakkeet ennalta sovittuun 200 euron hintaan.

Myyntioption ostajan maksimiriski on ostetusta ja käyttämättömäksi jääneestä myyntioptiosta maksettu preemio. Ostetulla myyntioptiolla voi siis spekuloida osakkeen hinnan laskulla rajallisella riskillä.

Myyntioptioita voidaan käyttää myös salkun suojaamiseen, jolloin varmistetaan oman sijoituksen arvon säilyminen tilanteessa, jossa sijoituksen arvo laskee voimakkaasti.

Traderin kautta pääset yli 1 200 optioon esimerkiksi osake-, valuutta- ja raaka-ainemarkkinoilla. Valikoimasta löydät kattavan valikoiman kansainvälisesti treidatuimpia optioita (mm. Eurex ja OPRA) sekä ammattimaiset työkalut niillä kaupankäyntiin.

Futuurit ja muut vaihtoehdot kohteiden arvon laskulla spekuloimiseen

Futuuri on johdannaissopimus, jolla ostaja ja myyjä sitoutuvat tekemään kaupat kohde-etuudesta sovittuun hintaan tiettynä ajankohtana. Myös futuureilla voidaan suojata sijoituksiaan sekä tavoitella voittoa ennakoimalla kohde-etuuden tulevaa arvokehitystä. Toisin kuin optioissa, sovittu transaktio kuitenkin aina toteutetaan sovittuna aikana.

Futuureissa ostaja toivoo hyötyvänsä kohteen arvon noususta tulevaisuudessa ja myyjä taas arvon laskusta. Logiikka on sinänsä sama kuin optioissakin. Esimerkiksi kokonaisen markkinaindeksin laskusta voi pyrkiä hyötymään myymällä (short) indeksifutuurin.

Toisin kuin optioissa futuureihin sijoittavan ei tarvitse maksaa preemiota, mutta hänen tulee varata sopimuksen avaukseen ja ylläpitoon vakuus (margin), jonka suuruus riippuu kohde-etuuden volatiliteetista. Mitä enemmän kohde-etuuden hinta heiluu, sitä suurempi on tyypillisesti vakuusvaatimus. Futuureissa suurin mahdollinen tappio on teoriassa rajaton, vaikka käytännössä sijoitus suljetaankin käytettävissä olevien vakuuksien loppuessa.

Short-tyylistä spekulointia voi myös tehdä esimerkiksi käymällä kauppaa sellaisilla pörssinoteeratuilla rahastoilla, joiden arvo nousee kohde-etuuden, esimerkiksi osakeindeksin, arvon laskiessa. Niillä maksimitappio rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Kuten kaikessa sijoittamisessa, erityisesti johdannaissijoituksissa tai johdannaisia epäsuorasti hyödyntävissä sijoituskohteissa on äärettömän tärkeää ymmärtää mihin sijoittaa.

Traderista löydät satoja eri futuureja kymmeniltä eri markkinoilta eri puolilta maailmaa. Futuuritarjonta kattaa esimerkiksi osakkeet, erilaiset raaka-aineet, korkomarkkinat sekä valuutat.