Älä jätä osakesäästötiliä turhaan hyödyntämättä
Näissä tapauksissa kokeneenkin sijoittajan kannattaa ottaa osakesäästötili käyttöön
Näissä tapauksissa kokeneenkin sijoittajan kannattaa ottaa osakesäästötili käyttöön
Uusi osakesäästötili on innostanut ennätyksellisen määrän uusia osakesijoittajia sijoittamaan. Monia kokeneempia sijoittajia on kuitenkin mietityttänyt osakesäästötilin pieneksi koettu 50 000 euron raja sekä se, että tilin kanssa ei voi hyödyntää hankintameno-olettamaa. Osakesäästötiliä ei kuitenkaan näillä perusteella kannata suoraan jättää hyödyntämättä vaan miettiä, millä tavoilla osakesäästötilin veroedusta voisi olla omassa sijoittamisessa hyötyä. Parhaimmillaan osakesäästötili onkin kokeneelle sijoittajalle yksi sijoitustyökalu muiden joukossa.
Arvo-osuustili vs. osakesäästötili – lue kumpaa tiliä milloinkin kannattaa hyödyntää.
Kaikille sijoittajille osakesäästötili ei kuitenkaan kannata. Keräsimme alle muutamia esimerkkejä siitä, miten asiakkaamme ovat hyödyntäneen osakesäästötiliä sekä tapauksia, jolloin osakesäästötili kannattaa jättää muiden iloksi.
Osakesäästötili on 1.1.2020 arvo-osuustilin rinnalle tullut uusi tilimuoto, jonka kautta voi sijoittaa osakkeisiin. Osakesäästötilin kautta osakkeisiin sijoittaessa ei tarvitse maksaa vuosittain veroja osakkeiden mahdollisesta myyntivoitosta tai kotimaisista osingoista kuten arvo-osuustilin kautta pitää. Osakesäästötilissä verot maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun osakesäästötililtä nostaa varoja tai tilin sulkee kokonaan. Eli esimerkiksi myynneistä saatujen voittojen vero-osuudenkin voi sijoittaa edelleen vuodesta toiseen, kun arvo-osuustilillä verottaja ottaisi osuuden välistä vuosittain eikä sijoittaja pääse hyötymään korkoa korolle ilmiöstä verojen osuudelta.
Lisäksi osakesäästötilissä salkun voittoja tai tappioita voi hyödyntää omassa verotuksessaan parhaalla hetkellä koko verokokonaisuutensa huomioiden. Eli esimerkiksi voittoja voi nostaa sinä vuonna, kun se oman kokonaisverotuksen kannalta on kannattavinta tai vähentää tappiot sulkemalla tappiollinen tili. Eli siis osakesäästötilillä sijoittaja voi itse valita verotusvuoden, kun taas arvo-osuustilillä verot tulevat maksettaviksi vuosittain.
Osakesäästötilin hyöty ja miten sitä kannattaa hyödyntää riippuu paljolti sijoittajan sijoitusstrategiasta; hakeeko esimerkiksi tuottoa osingoista vai arvonnoususta, minkä maalaisiin osakkeisiin sijoittaa sekä kuinka usein tekee kauppoja.
Helpompi onkin ehkä sanoa, kenen ei kannata ottaa osakesäästötiliä mukaan strategiaansa. Ainakaan välttämättä. Tällaisia tapauksia voivat olla ainakin seuraavat:
Selkeimmin osakesäästötilistä ei ole hyötyä sijoittajalle, jolla on pitkä osinkosalkku ja joka haluaa nauttia osinkotuotoistaan heti. Sijoittajan salkun osakkeet tarjoavat tasaista osinkotuottoa, jotka sijoittaja nostaa heti käytettäväkseen. Sijoittajalla ei ole myöskään kiinnostusta käydä aktiivista kauppaa, jolloin osakesäästötilistä olisi hyötyä salkun suuren kiertonopeuden vuoksi.
Osakesäästötilin hyöty ei ole niin selkeä myöskään sijoittajalle, joka sijoittaa lähes yksistään ulkomaisiin, ei-euroissa vaihdettaviin osakkeisiin. Toisin kuin arvo-osuustilille, osakesäästötilille ei voi avata valuuttatilejä, joten jokaisesta ei-euromääräisestä toimesta tai osinkojen saannista pitää maksaa myös valuutanvaihtokustannukset.
Traderin asiakkaat voivat avata ja käyttää valuuttatilejä arvo-osuustilin kauppoihin.
Osakesäästötilin lopullinen hyöty tai hyödyttömyys riippuu tässä tapauksessa kuitenkin myös paljolti siitä, mihin valuuttaan noteerattuihin osakkeisiin sijoittaa, hakeeko osinkotuottoa vai arvon nousua, kuinka usein osakkeita aikoo ostaa ja myydä ja mitä mahdollisilla voitolla aikoo tehdä. Myös vierasvaluuttaisilla osakkeilla osakesäästötili voi olla aktiiviseenkin kauppaan kannattava, jos esimerkiksi hyöty luovutusvoittojen viivästetystä verotuksesta ylittää valuuttatiliin nähden korkeammat valuutanvaihtokustannukset.
Osakesäästötilin kanssa ei voi hyödyntää hankintameno-olettamaa, mitä tämän uuden tilimuodon markkinoille tullessa paljon kritisoitiin. Käytännössä hankintameno-olettaman hyöty ei kuitenkaan ole välttämättä niin selvä kuin monesti oletetaan.
Yksinkertaistetun nyrkkisäännön mukaan hankintameno-olettaman hyödyntäminen voi olla verotuksellisesti kannattavaa, kun sijoitusaika osakkeeseen on yli 10 vuotta ja osakkeen arvo on noussut yli 150 % eli yli 2,5-kertaistunut tai tuottoa on tullut yli 400 %, kun osaketta on omistanut alle 10 vuotta.
Sijoittajan kannattaakin miettiä priorisoiko hankintameno-olettaman mahdollista hyötyä tulevaisuudessa (eli olettaa osakkeen arvon nousevan huomattavasti yli hankintameno-olettaman rajan) vai osakesäästötilin hyötyä näiden sijoitusten tuottoja verottomasti uudelleen sijoittaessa. Ellei sijoita pelkästään kurssiraketteihin, joille haluaa hyödyntää tulevaisuudessa hankintameno-olettamaa tai jos luovutusvoittojen verotuksen siirto pidemmälle tulevaisuuteen kiinnostaa, kannattaa harkita, voisiko osakesäästötili olla hyödyllinen työkalu oman arvo-osuustilin rinnalla.
Mitä tiheämmin tekee kauppaa, sitä selkeämpi hyöty osakesäästötilistä on, koska jokaisen oston ja myynnin kohdalla ei tarvitse pohtia myös niiden verotuksellista kuormaa.
Aktiivisella treidaajalla ja varsinkin päivätreidaajalla salkun kieronopeus voi olla hyvin suuri ja voitollisena kasvattaa verokuormaa huomattavasti. Osakesäästötili on erinomainen työkalu treidaamiseen oli sitten kyseessä nopea kaupankäynti yhdellä tai useammalla osakkeella.
Muuten pitkäjänteisesti sijoittavalle ja harkittuja liikkeitä tekevälle sijoittajalle osakesäästötili voi toimia muun sijoittamisen rinnalla niin sanottuna pelisalkkuna.
Omana kokonaisuutena olevalla, verotukseltaan yksinkertaisemmalla osakesäästötilillä voi pienemmällä kynnyksellä kokeilla nopeampaa kauppaa tai vaikka yksittäisissä kohteissa tavallista suuremman riskin ottamista omien näkemystensä varassa. Jotkut sijoittajat ovat käyttäneet osakesäästötiliä myös hyvinkin spekulatiiviseen sijoittamiseen yhdellä tai kahdella osakkeella.
Jos sijoitukset ovat menneet pakkaselle, tilin on voinut sulkea ja hyödyntää tappiot verotuksessa. Myöhemmin sijoittaja on voinut avata uuden osakesäästötilin.
Jos sijoittaa suomalaisiin osinkoyhtiöihin ja aikomuksena on sijoittaa ainakin osa osinkotuloista uudelleen, osakesäästötilin hyödyntämistä kannattaa ainakin harkita. Arvo-osuustilillä osingoista otetaan suoraan verot välistä, kun taas osakesäästötilillä myös verojen osuuden voi sijoittaa suoraan ja vahvistaa niidenkin osuudella korkoa-korolle efektiä. Uudelleen osinkonsa sijoittavalle sijoittajalle osakesäästötilin etu onkin selkeä.
Osakesäästötilillä osingot ovat kuitenkin varoja nostaessa täysin veronalaisia toisin kuin arvo-osuustilillä, jossa osingoista veronalaisia on vain 85 %. Osakesäästötilin korkeampi verotus onkin hyvä huomioida, jos haluaa nostaa osingot heti tai pian käyttöönsä. Kun malttaa olla nostamatta osakesäästötilin varoja ja uudelleen sijoittaa osingot systemaattisesti korkoa korolle -efektin takia, osakesäästötili voittaa pidemmällä aikavälillä. Mitä suurempi osinko on, sitä nopeammin tilanne kääntyy osakesäästötilin eduksi.
Vaikka osakesäästötilin 50 000 euron talletuskatto olisi omaan sijoitusvarallisuuteen nähden matala, kannattaisi osakesäästötilistä ottaa silti verohyödyt irti talletusmaksimiin asti.
Osakesäästötilille maksettavista ulkomaisten yritysten osingoista pidätetään lähdevero yrityksen kotimaan mukaan.
Osakesäästötilisijoittajan kannalta tästä on hyötyä niiden yritysten kohdalla, joiden kotimaa ei pidätä osingoista lähdeveroa, mutta haittaa niiden yritysten kohdalla, joiden kotimaa pidättää korkeaa lähdeveroa tai ei noudata voimassa olevia verosopimuksia. Ulkomaisiin osinkoihin voi kohdistua osakesäästötilin perusajatuksen vastaisesti kahdenkertaista verotusta siinä vaiheessa, kun sijoittaja nostaa varoja osakesäästötililtään ja noston tuotto-osasta pidätetään pääomatuloveroa.
Korkoa korolle -efekti voi toisaalta kumota tämän negatiivisen vaikutuksen, kun sijoitusaika ennen nostoa on riittävän pitkä ja saatu osinkotuotto riittävän korkea.
