Yhdysvaltain joukkovelkakirjalainamarkkinoiden tämänhetkinen historiallinen tilanne saa markkinoilla aikaan kerrannaisvaikutuksia. Näistä yksi esimerkki on osakkeisiin kohdistuva laskupaine. Ovatko nopeasti nousevat Yhdysvaltojen pitkien joukkolainojen tuottotasot markkinoiden ”Mike Tyson ‑hetki”? Markkinat tuntuvat pyrkivän uuteen tasapainoon joukkolainojen tuotoissa, mutta kysymys kuuluu, selvitäänkö siitä ehjin nahoin. Sijoittajien kannattaa seurata tilannetta ja harkita riskien rajoittamista. Siihen on monta eri keinoa, joita valotamme artikkelissa.
Joukkolainamarkkinoilla on tällä hetkellä nähtävissä historiallinen ilmiö, kun Yhdysvaltojen Treasury Indexin lasku huipusta on 2,5 kertaa suurempi kuin toiseksi suurin lasku sitten vuoden 1972. Tämä on selkeä osoitus tilanteen vakavuudesta.
Osakesijoittajan kannattaa harkita salkkunsa riskien pienentämistä. Sen voi tehdä joko kasvattamalla käteispainoa myymällä positioitaan tai lisäämällä hajautusta, jos tarkoituksena on pysyä täysin sijoitettuna. Alkuperäisessä Saxo Bankin tekstissä ehdotetaan myös, että sijoittajien kannattaisi välttää teknologiaosakkeita.
Tässä viitataan aikaisempiin tutkimustiedotteisiin, joissa on käsitelty markkinariskeiltä suojautumista sekä treidaajien ja sijoittajien käytettävissä olevia vaihtoehtoja.
Markkinat elävät parhaillaan ”Mike Tyson ‑hetkeään”, kuten Saxo Bankin sijoitusjohtaja Steen Jacobsen kirjoittaa makrokatsauksessaan 4.10.2023, kun US-bondien tuottokäyrän pitkä pää karkaa yhä korkeammalle. Mielenkiintoista kyllä, SOFR-futuurit (instrumentit, joihin on tapana hinnoitella Fedin tuleva ohjauskorko) ovat melko vakaita. Tämä indikoi korkojen pysymistä korkealla pidempään, mutta myös jyrkempää tuottokäyrää, mikä heijastelee markkinoiden hermostuneisuutta Yhdysvaltojen poliittisen tilanteen ja julkisen talouden tilan johdosta. Lähtökohtaisesti markkinat haluavat, että inflaatioswapeihin hinnoitellaan kohtuullinen riskipreemio inflaatio-odotusten päälle sen riskin varalta, että inflaatio yllättäisi positiivisesti.
Jotta saadaan käsitys Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtionlainan tuotossa tapahtuneen liikkeen mittasuhteista, tarkastellaan US Treasury Indexiä, jonka keskimaturiteetti on 7,5 vuotta. Lasku huipusta on nyt 18,4 % päivähavaintojen ja 17,8 % kuukausihavaintojen perusteella. Tämänhetkinen lasku huipusta on 2,5-kertainen verrattuna toiseksi suurimpaan laskuun sitten vuoden 1972, eli heinäkuun 1979 ja helmikuun 1980 välillä tapahtuneeseen 7,4 %:n laskuun. Nykyinen lasku on kestänyt 39 kuukautta, mikä on myös uusi ennätys edellisen 32 kuukautta kestäneen, elokuun 2016 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana nousevien korkojen ympäristössä nähdyn laskun jälkeen. Toisin sanoen tilanne joukkolainamarkkinoilla on tällä hetkellä ainutlaatuinen, ja koska kyseessä on niin poikkeava liike, siitä ei selvitä ilman, että jotain särkyy.
(artikkeli jatkuu)
7–10-vuotisiin valtionlainoihin sijoittavan iShares ETF:n osto- ja myyntikurssien erotukset ovat niin ikään nousseet tasaisesti vuosikausia. Mitään joululomalla 2018 tehdyn poliittisen virheen ja koronapandemian aiheuttaman kaaoksen aikaista paniikkia ei ole nähtävissä, mutta tasaisesti kasvavat spreadit indikoivat, että valtionlainamarkkinoiden riskit ovat markkinatakaajien käsityksen mukaan kasvussa. Voimme olla ajautumassa pisteeseen, jossa jotakin todella menee rikki.
S&P 500 ‑futuurit ovat tulleet heinäkuun huipuistaan alas 8 % mutta elpyneet jonkin verran tämänpäiväisessä kaupankäyntisessiossa Yhdysvaltojen joukkolainojen tuottotasojen laskiessa hieman päivänsisäisistä huipuistaan. Nousevat korot vaikuttavat luonnollisesti osakkeisiin, kun jokainen liike tästä ylöspäin aiheuttaa yhä suuremman vaikutuksen osakkeiden arvostuksiin, koska pääomakustannuksen delta on rahavirtojen kasvun deltaa korkeampi.
Jos tarkastellaan volatiliteettia, VIX-indeksi itse ei ole vielä siirtynyt paniikkimoodiin. VIX-futuurien eteenpäin suuntautuvat käyrät ovat viime aikoina tasaantuneet reippaasti ennätyspitkään kestäneen contango-tilan (nouseva käyrä) jälkeen. Tilanne ei ole kriittinen, jos VIX-käyrä kääntyy hieman alaspäin, kuten tänä aamuna kävi. Kriittiseksi se muuttuu, jos käyrä kääntyy voimakkaasti laskevaksi, sillä se signaloi paniikinomaista suojautumista käyrän alkupäässä. Se, että VIX ei ole vielä mennyt paniikkimoodiin, kertoo siitä, että markkinoihin kohdistuu edelleen tappioriskejä, sillä nämä isot markkinaliikkeet eivät koskaan lopu ennen kuin jokin antaa periksi, ja VIX-käyrä osoittaa, että näin ei vielä ole.
Ensiksi on muistettava, että ei ole olemassa yhtä ratkaisua, joka sopisi kaikille sijoittajille. Kaikilla on oma aikahorisonttinsa, tuottotavoitteensa, säästöprofiilinsa ja riskinottohalukkuutensa. Sijoittajille tarjolla olevat vaihtoehdot voidaan luokitella kahteen ryhmään: yksinkertaisiin ja kehittyneisiin strategioihin. Kehittyneempiin suojausstrategioihin kuuluvat optiot ja futuurit, joita käsitellään Steenin makrokatsauksessa ja muissa aikaisemmin julkaistuissa Saxo Bankin suojausta käsittelevissä katsauksissa (linkit seuraavassa osiossa).
Monien sijoittajien, joilla on pitkä aikahorisontti ja vähemmän aktiivinen ote markkinoihin, kannattaa ottaa huomioon seuraavat seikat:
Käteinen. Käteispainoa voi miettiä kahdesta tulokulmasta. Voi joko 1) myydä positioitaan käteispainon kasvattamiseksi tai 2) lakata sijoittamasta lisää, antaa ylimääräisten säästöjen pysyä käteisenä ja odottaa kärsivällisesti ennen lisäsijoitusten tekemistä. Sijoittajan kannattaa yleisesti ottaen välttää koko salkun muuttamista käteiseksi, koska se kasvattaa ajoitusriskiä – jos markkinoilta onkin osattu poistua oikealla hetkellä, onnea tarvitaan myös markkinoille palaamiseen. Voin omasta karvaasta kokemuksesta sanoa, että pelkkä käteinen on huono idea. 50 prosentin käteispaino on vielä varsin defensiivinen positio historiallisesti katsottuna, ja markkinoilla pysyminen on sikäli hyvä asia, että sitten on psykologisesti paljon helpompaa kasvattaa markkinariskiä uudestaan.
Hajautus. Monilla piensijoittajilla on keskitetty salkku, eli kun markkinariskit kasvavat, on tärkeää pienentää keskittymäriskiä. Yksi vaihtoehto on vähentää suurimpia omistuksia ja siirtää painoa globaaleja osakemarkkinoita seuraavaan ETF:ään – tämä on järkevää, jos haluaa sijoittaa pitkäjänteisesti ja lisätä hajautusta. Keskittymäriskejä voi olla monenlaisia. Sijoittajalla voi olla kahdeksan osaketta, mutta ne ovat kaikki teknologiaosakkeita. Sijoittaja luulee salkkunsa olevan hyvin hajautettu, mutta todellisuudessa salkku on alttiina pienelle riskijoukolle. Sijoittajan tulee siis varmistaa, ettei yhden yksittäisen toimialan paino salkussa ole liian korkea.
Defensiivinen vs suhdanneherkkä. Kuten Saxo Bank on elokuussa kirjoittanut, stagflaatioriskit ovat lisääntymässä ja niin ovat myös suhdanneherkkiin toimialoihin liittyvät riskit. Historian valossa stagflaation kaltainen skenaario on pahasta teknologia-, finanssi- ja kiinteistöalalle. Defensiiviset alat, kuten yhdyskuntapalvelut, energia, päivittäistavarat ja terveydenhuolto, pärjäävät yleensä paljon paremmin taantumassa, joten sijoittajien on tärkeää välttää altistusta suhdanneherkille aloille ja etenkin teknologiaosakkeille.
Vältä megayhtiöitä. Tämän vuoden iso teema on ollut tekoäly, joka on nostanut yhdysvaltalaisten megayhtiöiden osakkeita siinä määrin, että tasapainoisen Yhdysvaltojen osakeindeksin ja markkina-arvolla painotetun indeksin välillä on nyt on merkittävä tuottoero. Tämä heijastelee näiden megayhtiöiden ylituottoa, ja tilanne voi kääntyä nopeasti, jos sentimentti teknologiayhtiöitä kohtaan muuttuu.
Ota käyttöösi Trader-kaupankäyntipalvelu ja poimi salkkuusi kiinnostavimmat sijoituskohteet. Kaupankäynti alk. 0,03 % tai min. 3 €.
Avaa maksuton asiakkuus >>
