Arvo-osakkeet vs. kasvuosakkeet

Mitä eroa on arvo-osakkeilla ja kasvuosakkeilla ja kumpiin oikeasti kannattaa sijoittaa?

Arvo- ja kasvuosakkeiden keskinäisestä paremmuudesta on väännetty kättä jo vuosikymmeniä. Viimeinen vuosikymmen on ollut yhtä kasvuosakkeiden voittokulkua ja osa oli jo valmis julistamaan kasvuosakkeet taiston lopullisiksi voittajiksi. Sitten tuli korona.

Nykyisin yrityksistä saatavan tiedon määrä on valtava. Kuten sanotaan, ”markkinat ovat tehokkaat”, ja piilotettuja helmiä tuntuu olevan yhä vaikeampi löytää. Samalla teknologiayritysten kehitys ja viime vuosien matalat korot ovat hellineet arvo-osakkeisiin sijoittavia.

Pitempimuistiset kuitenkin muistavat, että kasvuosakkeiden vuosikymmentä edelsi aika, jolloin arvo-osakkeisiin sijoittaminen tuntui lähes voittamattomalta reseptiltä. Lukuisat sijoituskirjallisuuden klassikot kertovat nimenomaan arvosijoittamisen tarinaa ja myös yksi tunnetuimmista sijoittajista, Warren Buffet, on arvosijoittaja. Jos jatketaan matkaa vielä kauemmas menneisyyteen, nähdään puolestaan edellinen kasvuosakkeiden aika – ja sitä ennen taas arvo-osakkeiden ja niin edespäin. Viimeisin kasvuosakkeiden voittokausi venyi kuitenkin ennätyspitkäksi ja osa uskaltautui jo julistaa voittajan viimein löytyneen.

Sitten tuli korona ja pakka meni taas uusiksi.

Mitä ovat arvo- ja kasvuosakkeet ja miten ne eroavat toisistaan?

Niin arvo-osakkeisiin kuin kasvuosakkeisiinkin sijoittajat noudattavat samaa vanhaa mantraa: ”osta halvalla, myy kalliilla”. Siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin; kasvu- ja arvo-osakkeita pidetään monella tapaa jopa toistensa vastakohtina.

Arvo-osakkeet

Sijoittaessa arvo-osakkeisiin sijoittaja koittaa löytää yhtiöitä, jotka ovat aliarvostettuja. Eli yhtiöitä, joiden osakkeiden hinta pörssissä on halvempi kuin mitä yrityksen fundamentteja, kuten yrityksen P/E- ja P/B-lukuja, kassavirtaa, osinkoa, yms., tarkastellessa voisi olettaa. Tällaiset yritykset voivat olla esimerkiksi epätrendikkäämmältä alalta, jota harvempi seuraa, tai ovat syystä tai toisesta jääneet sijoittajakunnalta unohduksiin.

Arvoyritykset ovat usein syklisiä, ja niitä löytyy esimerkiksi niin terveys-, teollisuus-, finanssi- ja energia-aloilta. Ne maksavat usein korkeampaa osinkoa ja niiden P/E-luku (hinta per tulos) on alle markkinan keskiverron, eli esimerkiksi kymmenen paikkeilla.

Syy yrityksen matalaan arvostukseen pörssissä voi toki myös johtua muustakin, esimerkiksi koko alan huonoista kasvunäkymistä, jolloin yrityksen arvosijoittajan kannalta hyvältä näyttävillä tunnusluvuilla ei lopulta ole niinkään väliä. Arvosijoittaja joutuukin olemaan tarkkana, ettei uudesta helmestä kuoriudukin arvoloukko.

Kasvuosakkeet

Jos arvosijoittaja etsii arvostukseltaan menneisyyteen unohtuneita yrityksiä, kasvuosakkeisiin sijoittava etsii tulevaisuuden tähtiä; yrityksiä, jotka voivat nyt ja vielä useita vuosia eteenpäinkin tehdä pahastikin tappiota, mutta joiden uskoo nousevan tulevaisuudessa. Monet tunnetuimmista kasvuyhtiöistä ovat teknologiayhtiöitä, kuten Apple, Facebook, Netflix ja Uber.

Kasvuyritykset eivät usein maksa ollenkaan osinkoa, vaan käyttävät varat kasvuun. Jos arvoyhtiöiden P/E-luvut ovat usein matalammasta päästä, kasvuyhtiöissä P/E-luku voi olla useita, ellei kymmeniä kertoja suurempi. Esimerkiksi Amazonin P/E-luku on tätä kirjoittaessa 68, Netflixin 53 ja Teslan jopa 667. P/E-lukua usein ajatellaan mittarina siitä, kuinka monta vuotta menee, ennen kuin kyseinen yritys tuottaa voittoa saman verran kuin siihen on sijoitettu, olettaen, että yrityksen tulos pysyisi samana. Mitä suurempi luku siis on, sitä kovemmat kasvuodotukset yritykseen kohdistuu - Teslan tapauksessa järisyttävän kovat.

(Artikkeli jatkuu)

 

Miten korona on vaikuttanut kasvu- ja arvo-osakkeisiin?

Koronan tultua markkinoille levisi paniikki ja osakekurssit laskivat jyrkästi lähes kauttaaltaan. Osa yrityksistä alkoi nopeasti toipua, osa taas jatkoi laskupolullaan vielä pitkään. Kumpaan kategoriaan yritys kuului, riippui paljolti siitä, hyödyttikö vai haittasiko koronan tuoma radikaali muutos ihmisten käyttäytymiseen yrityksen liiketoimintaa.

”Koronan myötä ihmiset alkoivat viettää huomattavasti enemmän aikaa kodeissaan. Tätä tukevat, niin kutsutut kotoiluosakkeet, kuten monet media, viihde, teknologia ja etätyön tekemistä tukevien yritysten osakkeet ovatkin nousseet koronan aikana roimasti. Poikkeustilanne tuki pitkään jatkuneesta nollakorkotilanteesta hyötyneitä kasvuosakkeita entisestään”, Mandatum Asset Managementin seniorisalkunhoitaja Mika Heikkinen kertoo.

Koronapandemian jatkuessa tilanne kuitenkin muuttui. Keskuspankit ovat pumpanneet talouteen ennennäkemättömiä määriä rahaa. Elvytys on auttanut ja talous on alkanut piristyä, mutta samalla sijoittajien keskuudessa heräsivät pelot inflaation ja sitä myötä myös korkojen noususta.

”Koska kasvuosakkeiden arvo on tiukasti sidoksissa tulevaisuuteen, korkojen noustessa kasvuosakkeet alkavat näyttää sijoittajan silmään kalliilta, vaikka yrityksissä itsessään ei mikään muuten muuttuisikaan. Arvoyhtiöt, kuten teollisuus, energia ja pankkisektorin yritykset taas pärjäävät perinteisesti paremmin talouden kasvaessa, eli silloin kun korotkin yleensä nousevat. Myös rajoitusten lieventyminen on tukenut monen arvoyhtiön tulevaisuudennäkymiä.”

Tänä vuonna markkinoilla onkin päästy näkemään sektorirotaatiota kasvuyhtiöistä arvoyhtiöihin. Vihdoin, huokaisi varmasti moni arvosijoittaja.

Kesän aikana inflaatio-odotukset ovat taas maltillistuneet ja sijoittajien kiinnostus kasvuyhtiöihin tuntuu taas pikkuhiljaa palaavan. Toisaalta aiemman kaltaisia lockdowneja ei enää odoteta. Tilanne elää ja arvo- ja kasvuosakkeiden paini jatkuu siis edelleen.

Miten sijoittajan sitten pitäisi suhtautua kasvu- ja arvo-osakkeisiin?

”Sijoittaminen ei ole joko tai -peliä; arvo- ja kasvuyritykset menestyvät erilaisissa olosuhteissa ja siksi absoluuttisen voittajastrategian etsiminen tuntuu jopa aika turhalta. Sijoittajan on hyvä ymmärtää, miten kasvu- ja arvo-osakkeet toimivat ja miten ne reagoivat erilaisiin markkinatilanteisiin. Tällöin markkinatilanteen muutoksista pystyy myös hyötymään paremmin omassa sijoittamisessaan”, Heikkinen summaa.

Lue tästä, miten sijoittaja voi hyödyntää sektorirotaatiota omassa sijoitusstrategiassaan.