Miksi joukkovelkakirjat ovat tärkeä osa sijoitussalkkua?

Joukkovelkakirjoilla eli bondeilla on tärkeä rooli osana sijoitussalkkua seuraavista syistä: 

  1. Bondien vakaus ja tulovirta. Bondeja pidetään suhteellisen vakaina sijoituksina verrattuna muihin omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin tai hyödykkeisiin. Bondien haltijat saavat kiinteän tulovirran säännöllisten koronmaksujen, eli kuponkien kautta. 
  2. Bondit ovat hyviä työkaluja salkun riskin hajauttamiseen. Salkun kokonaisriskiä voi vähentää lisäämällä salkkuun bondeja osakkeiden ja muiden omaisuuslajien rinnalle. Bondeilla on ollut historiallisesti alhaisempi volatiliteetti kuin osakkeilla, jotka ovat alttiimpia markkinaheilunnalle. 
  3. Bondit ovat erinomaisia instrumentteja pääoman säilyttämiseen. Ne ovat vähemmän riskisiä kuin osakkeet, koska ne maksavat pääoman takaisin eräpäivänä. Tämän vuoksi bondit ovat hyödyllisiä välineitä pääoman säilyttämiseen, erityisesti sijoittajille, joilla on alhainen riskinsietokyky tai jotka haluavat suojata varallisuuttaan. 
  4. Bondeja voi hyödyntää riskienhallinnassa. Bondit ovat hyödyllisiä työkaluja suojaamaan mahdollisilta tappioilta sijoitussalkussa. Jos sijoittajalla on merkittävä määrä osakkeita salkussaan ja hän ennakoi osakemarkkinan laskua, voi hän allokoida osan salkustaan bondeihin vähentääkseen mahdollisia tappioita. 

 

Mitkä ovat bondin tunnusominaisuudet? 

Sektori. Bondit ovat rahoitusinstrumentteja, joita voidaan laskea liikkeeseen eri aloilla toimivien instituutioiden toimesta. Esimerkkejä sektoreista ovat hallitus, finanssipalvelut, teknologia, terveydenhuolto, energia ja kulutustavarat. Bondin riskiprofiili vaihtelee sen sektorin mukaan. Kehittyneiden maiden hallitusten liikkeeseen laskemia bondeja pidetään usein riskittöminä ja ne toimivat usein mittapuuna määritettäessä velan hintaa kyseisessä maassa. 

Maturiteetti (Maturity). Bondit ovat rahoitusinstrumentteja, jotka tuottavat säännöllisiä koronmaksuja tietyn ajanjakson ajan, joka tunnetaan myös bondin maturiteettina tai juoksuaikana. Juoksuajan lopussa, bondin erääntyessä, pääomasumma maksetaan kokonaisuudessaan takaisin. Bondeilla voi olla lyhyt, keskipitkä tai pitkä juoksuaika. Mitä pidempi maturiteetti bondilla on, sitä herkempi se on korkojen muutoksille. 

Tuotto (Yield). Kiinteäkorkoisen instrumentin tuotto, eli yield edustaa sijoittajan saamaa tuottoa kyseisen instrumentin omistamisesta. Bondin tuotto ilmoitetaan prosentteina ja lasketaan jakamalla vuotuinen korkotuotto bondin hinnalla. Jos sijoittaja ostaa bondin tietyllä tuotolla, hän lukitsee kyseisen tuoton bondin elinkaaren ajaksi. 

Kuponki (Coupon). Kupongiksi kutsutaan kiinteää korkoa, jonka bondin liikkeeseenlaskija lupaa maksaa bondin haltijoille. 

Senioriteetti (Seniority). Konkurssin tai selvitystilan tapauksessa korkoinstrumenttien takaisinmaksu priorisoidaan osakkeisiin verrattuna. Tämä tarkoittaa, että bondin haltijoilla on suurempi oikeus liikkeeseenlaskijan omaisuuteen, jos kyseessä on maksukyvyttömyys. Bondit ovat luokiteltu eri tavoin senioriteetin, eli etuoikeusaseman perusteella, vaihdellen “First Lien” -lainasta “Senior Secured” -lainaan ja “Junior Subordinated” -lainaan. Yleisesti ottaen, mitä alempi bondin senioriteetti on, sitä korkeamman tuoton sijoittaja saa. 

Mitä pitää tietää ennen bondin ostamista? 

Bondien hinnat korreloivat korkojen kanssa käänteisesti. Jos viitekorot nousevat, bondin hinta laskee ja päinvastoin. 

Sijoittajat lukitsevat bondien tuotot ostohetkellä. Ostaessaan bondin tietyllä tuotolla sijoittaja lukitsee tämän tuoton bondin elinkaaren ajaksi. Bondin markkina-arvo jatkaa kuitenkin vaihteluaan markkinaolosuhteiden mukaan. Jos korot nousevat, bondien arvo jälkimarkkinoilla laskee, mutta sijoittaja jatkaa sovitun kuponkikoron saamista bondin eräpäivään asti. Jos korot laskevat, bondien arvo nousee, ja sijoittaja voi päättää myydä bondit voitolla ja etsiä muita, parempia sijoitusmahdollisuuksia.