Muutoin rauhallisten sijoitusmarkkinoiden kehitys on viime viikkoina kiertynyt inflaation ympärille. Osaan yrityksistä inflaatio ja mahdollinen korkojen nousu heijastuu kursseja nostattavasti ja osaan taas juuri päinvastoin. Miten kiihtyvään inflaatioon sitten voi varautua omassa osakesalkussa?

Miten inflaatio vaikuttaa osakkeiden arvostuksiin?

Jutun juoni on yksinkertaistettuna seuraava: kun inflaatio-odotukset kohoavat, korkotaso nousee, mikä heijastuu negatiivisesti muun muassa teknologiayhtiöiden ja kasvuyhtiöiden osakekursseihin. Suhdanneherkät toimialat taas reagoivat positiivisesti.

Inflaatio-odotusten maltillistuessa tapahtuu päinvastainen: korkotaso laskee, mikä heijastuu positiivisesti teknologia- ja kasvuyhtiöiden osakkeisiin ja vastaavasti suhdanneherkät toimialat toimivat heikommin.

Miljoonan taalan kysymys kuuluukin, onko korkeassa inflaatiossa kyse hetkellisestä inflaatiopiikistä vai pidempikestoisesta ilmiöstä.

Rajoitusten asteittainen poistaminen ja finanssielvytys kiihdyttävät talouskasvua – ja inflaatiota. Onko kiihtyvä inflaatio tullut jäädäkseen?

Sijoitusmarkkinoilla katseet suuntautuvat nyt enenevissä määrin koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Yksityinen kulutus kasvaa rajoitusten poistuessa ja elvytyspakettien odotetaan kasvattavat julkisia investointeja lähivuosina. Seurauksena inflaatio-odotukset ja viime kuukausina myös toteutunut inflaatio ovat tänä vuonna nousseet. Viime viikkoina inflaatioteema onkin noussut sijoitusmarkkinoilla keskeisimmäksi jutunjuureksi. USA:ssa kuluttajahintaindeksi kipusi peräti +5 % toukokuussa, euroalueella inflaatio jäi ennakkotietojen mukaan +2 % tuntumaan.

Inflaation osalta keskeinen kysymys on, onko inflaation nousu hetkellistä vai pidempiaikaista.

”Inflaation kiihtyminen on vain väliaikaista”

Heikko vertailuajanjakso eli koronakevät ja raaka-aineiden voimakas hinnannousu viimeisen 12 kuukauden aikana selittävät osan inflaation äkillisestä kiihtymisestä. Keskuspankit ovat pitäytyneet kannassaan, jonka mukaan kyse on väliaikaisesta, talouksien avaamiseen liittyvästä ilmiöstä. Lyhyellä aikavälillä inflaation nousun ei siis odoteta muuttavan rahapolitiikan linjaa. Toistaiseksi myös palkkainflaatio on ollut vähäistä, mikä tukee keskuspankkien viestiä.

”Korkea inflaatio on pidempiaikainen ilmiö”

Myös argumentteja pitkittyvän inflaation puolesta on: näihin lukeutuvat muun muassa voimakas budjettielvytys talouden jo muutenkin toipuessa vauhdilla. Mikäli inflaatio pysyy korkeana pidempään, voivat keskuspankit joutua reagoimaan siihen vähentämällä rahaelvytystään odotettua aiemmin.

Kumpi sitten nyt on kyseessä? Oikeaa vastausta ei tiedä vielä kukaan, vaan joudumme odottamaan ainakin loppuvuoteen viisastuaksemme. Ja kun ei tiedä, on paras varautua molempiin vaihtoehtoihin: sekä hetkelliseksi jäävään inflaatiopiikkiin että pitkittyvään inflaatioon, joka pakottaisi ainakin USA:n keskuspankin reagoimaan ja vähentämään rahaelvytystään.

Varautuminen inflaation kiihtymiseen osakesijoituksissa

Mahdollinen riski osakemarkkinoiden kannalta on keskuspankkielvytyksen vähentäminen odotettua nopeammin inflaation kiihtymisen myötä. Tällaisessa tilanteessa hinnoitteluvoimaltaan hyvät yhtiöt pärjäävät lähtökohtaisesti hyvin, myös suhdanneherkkien toimialojen voisi olettaa kestävän elvytyksen vähentämisen, mikäli talouskasvu pysyy hyvällä tasolla.

Myöskään riskiä uusista, rokotteille vastustuskykyisistä virusvarianteista ei voida sulkea pois. Tämän riskin realisoituessa positiointi pitäisi olla lähes päinvastainen verrattuna tilanteeseen, jossa elvytystä lähdetään vähentämään. Suhteellisia voittajia olisivat todennäköisesti koronavuoden suosikit: teknologia, päivittäistavarat ja muut vakaammat toimialat.

Osakesijoittajan paras apu onkin vanha tuttu: riittävä hajautus niin maantieteellisesti kuin toimialoittain.